Kesän UV-säteilykertymä oli hieman keskimääräistä korkeampi

Ilmatieteen laitoksen mukaan voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutettiin kesä-elokuussa Etelä-Suomessa kaikkiaan 10 päivänä. Näin voimakasta UV-säteilyä havaitaan maassamme keskimäärin kahdeksana päivänä kesässä.

Koko kesän aikana kertynyt UV-säteilykertymä oli myös hieman pitkäaikaisen keskiarvon mukaista tasoa korkeampi. Kertymää kasvattivat erityisesti kesäkuun aurinkoisina päivinä havaitut voimakkaan UV-säteilyn päivät.

"Toukokuussa haitallisen UV-säteilyn kokonaiskertymä jäi pitkäaikaisen keskiarvon mukaiselle tasolle, mutta kesäkuun aikana kertynyt annos oli viitisentoista prosenttia korkeampi kuin 1990-luvulla käynnistyneissä mittauksissamme keskimäärin", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.

Heinäkuussa annosta kertyi vuodenajalle ominaisella nopeudella, mutta elokuussa taas hieman tavanomaista rivakammin. Lopputuloksena oli, että kesäkuukausien aikana kertynyt kokonaisannos oli miltei kymmenyksen tavallista korkeampi.

UV-säteilykuormitus voi olla hetkellistä tai pitkäaikaista. Molemmilla on haitallisia terveysvaikutuksia. UV-indeksi mittaa hetkellistä altistusta ihon palamisen aiheuttavalle säteilylle. UV-säteilyn kertymä mittaa puolestaan ajan myötä kasautunutta UV-säteilyannosta. UV-säteilyltä on suositeltavaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää lukeman kolme. Suojautumisohjeita noudattamalla säteilyn haitallisia vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää.

"Suojautumista vaativan UV-säteilyn päiviä on Etelä-Suomessa keskimäärin yli 115 vuodessa. UV-indeksilukemia, jotka saavuttavat suojautumisrajan eli arvon kolme, havaitaan yleisesti vielä syyskuussa", Anu Heikkilä korostaa.

Pohjois-Suomessa mitattiin tavanomaisia UV-kertymiä

Sodankylässä menneenä kesänä mitatut UV-indeksit olivat suurimmaksi osaksi keskimääräisiä tai hiukan tavanomaista alhaisempia. Heinäkuun puolenvälin jälkeen oli noin viikon mittainen aurinkoinen jakso, jonka aikana indeksi oli selvästi mittausaikasarjan (1990‒2018) keskiarvoa korkeammalla. Yksittäisiä maksimipäiviä mitattiin myös kesäkuun puolivälissä.    

UV-säteilyn kesäkuukausien kokonaiskertymä oli Pohjois-Suomessa noin neljä prosenttia tavanomaista alhaisempi, kun se viime vuonna oli seitsemän prosenttia tavanomaista korkeampi.

"Tänä vuonna UV-indeksin arvo 5 saavutettiin vain kuutena päivänä, kun kesällä 2018 se mitattiin 11 päivänä. Päiväkertymiä tarkasteltaessa suurimmat erot tämän ja viime kesän välillä havaittiin heinäkuussa, jolloin viime vuonna mitattiin pitkien aurinkoisten jaksojen myötä ennätyksellisen suuria UV-kertymiä", selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Pohjois-Suomessa kesän korkein UV-indeksi on 5, ja vain poikkeuksellisesti saavutetaan arvo 6. Tänä kesänä sitä ei Sodankylässä mitattu.

Maan pinnalla mitatun UV-säteilyn luonnollinen vaihtelu peräkkäisten vuosien välillä voi olla suurta. Suomessa kesät eroavat toisistaan eritysesti pilvisyysolosuhteiltaan. Säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat pilvisyyden lisäksi ilmakehän kokonaisotsonin ja aerosolien määrä sekä maanpinnan heijastavuus.

UV-säteilylle altistuminen aiheuttaa ihon palamista ja vanhenemista sekä ihosyöpien riskin kasvua. Ihon lisäksi myös silmät ovat herkät säteilylle. Suojautumisohjeita noudattamalla UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi. 

Lisätietoja:

Tutkija Anu Heikkilä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fiTutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi

Perustietoa UV-säteilystäUV-ennuste