Tiedote - Tarkat säähavainnot hyödyttävät MM-yleisurheilijoita

Ilmatieteen laitos ja Vaisala Oyj yhteistyökumppaneineen ovat aloittaneet tihennetyn säähavaintoverkon ensimmäisen mittauskokeilun Helsingissä. Helsinki Testbed -hankkeen ensimmäisestä mittausjaksosta hyötyvät yleisurheilun MM-kilpailujen järjestäjät, kilpailijat, yleisö ja ennusteita tekevät meteorologit. Yhteistyössä Suomen Urheiluliiton kanssa ja Helsingin kaupungin suostumuksella säähavaintopisteitä sijoitetaan muun muassa kävely- ja maratonreittien varrelle ja Olympiastadionille.

Helsinki Testbed-projektin yhteensä viiden havaintojakson aikana kerättyjä mittaustietoja käytetään tutkimusten aineistoina eri puolilla maailmaa vuosien ajan. Samankaltainen tutkimushanke järjestettiin Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000.

Tavanomaista tiheämmällä mittausverkolla kerätään laaja tutkimusaineisto. Kerätyn aineiston avulla verrataan erilaisia menetelmiä, joilla voidaan määrittää sääilmiöiden liikesuuntia ja -nopeuksia. Lisäksi tutkitaan, miten havaintojen määrä vaikuttaa tietokonemalleilla tehtäviin ennusteisiin. Mittaustulosten avulla voidaan vertailla myös mittausjärjestelmiä ja -menetelmiä ja valita kullekin sääilmiölle sopivimmat menetelmät. Rajatun alueen tulokset voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti laajentaa kansalliselle ja kansainväliselle tasolle.

Lyhyimmät sääennusteet vain minuuttien mittaisiaPaikallisten sääilmiöiden laajuus on tyypillisesti noin 1-10 kilometriä, ja kestoltaan ilmiöt ovat alle kolme tuntia. Pääkaupunkiseudun ympäristöön rakennettu mittausverkko ulottuu lännessä Hankoon, idässä Loviisaan ja pohjoisessa Lahteen. Erityisesti tietoliikennemastoja hyödynnetään säähavaintolaitteiden sijoituspaikkana. Näin saadaan paljon uutta ja meteorologisesti tärkeää tietoa 2-100 metrin korkuisesta pintakerroksesta. Automaattisten sääasemien lisäksi uusia verkkoon liitettäviä kaukomittauslaitteita ovat pilvenkorkeutta mittaavat lasertutkat, kaksoispolarisaatiotutka ja tuulikeilain.

Lyhyimmän mahdollisen sääennusteen mukaan sää jatkuu sellaisena kuin se parhaillaan on. Näin lyhyt ennuste huononee nopeasti, esimerkiksi kun pilvi siirtyy auringon eteen. Seuraavaksi yksinkertaisinta on ennustaa, että ilmakehän ilmiöt, kuten pilvet, sadealueet ja matalapaineet, jatkavat liikettään siihen suuntaan, mihin ne ovat nyt menossa. Tällainen ennuste on hyvä ehkä puolen tunnin ajan, ja ennusteen laatu heikkenee edellistä hitaammin. Tyypillisiä kehityskulkuja ennustamalla päästään muutaman tunnin mittaisiin ennusteisiin. Tiedetään esimerkiksi, että kumpupilvistä kasvaa kuuropilviä ja säteilysumut hälvenevät parisen tuntia auringonnousun jälkeen. Pidemmät ennusteet perustuvat matemaattisiin yhtälöihin, joita lasketaan tietokoneella.

Lyhyitä ja tarkkoja säätietoja entistä suuremmalle yleisölleLyhyitä, tunnintarkkoja sääennusteita on tehty jo vuosikymmeniä erityiskäyttäjäryhmille, ennen kaikkea lentoliikenteelle. Muita ammattimaisia lyhyiden sääennusteiden käyttäjiä ovat teiden talvikunnossapito, rakennustyömaat, satamat ja urheilutapahtumat.

Ensimmäiset kanavat erittäin lyhyiden ja tarkkojen sääennusteiden leviämiseen suurelle yleisölle olivat paikallisradiot, aamu-TV ja maksulliset puhelinnauhoitteet. Seuraava aalto on jo alkanut kännyköiden, digi-TV:n ja laajakaistainternetin leviämisen myötä.

Lue lisääHelsinki Testbedin tuottamat säätiedot ovat elokuun ajan osoitteessa http://testbed.fmi.fi

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitosprojektipäällikkö Jani Poutiainen puh. (09) 1929 4140Vaisala Oyjprojektipäällikkö Heikki Turtiainen puh. (09) 8949 2261