Kevättulvista kuivuuteen: Etelä- ja Keski-Suomessa voi olla edessä pitkä kuiva ja helteinen jakso
Kuva: Pixabay.Säätyyppi Suomessa muuttui viimein vapun tienoilla korkeapainevoittoiseksi, mitä oltiin varsin epävakaisen ja pitkän talven jälkeen ehkä toivottukin.
Korkeapaineen myötä kulunut toukokuu on ollut suuressa osassa maata selvästi tavanomaista kuivempi. Etelä- ja länsiosassa maata on ollut toistaiseksi lähes sateetonta: vähiten on satanut Hyvinkäällä, missä on satanut vain 0,1 mm koko toukokuussa. Pohjois-Karjalasta Itä- ja Pohjois-Lappiin ulottuvalla alueella on satanut tavanomaisempia määriä.
Kuivuus helpottaa keväisin tulvatilannetta, mutta liian pitkään jatkuessaan se aiheuttaa suuria haittoja luonnolle ja maataloudelle. Kuivuuden takia myös pelastuslaitoksilla pitää kiirettä maastopaloja sammutellessa; esimerkiksi viime viikonloppuna paloja oli useita kymmeniä varsinkin länsiosassa maata. Maastopalovaroitus onkin parhaillaan voimassa koko maassa itäistä ja pohjoista Lappia lukuun ottamatta. Maan etelä- ja keskiosassa vaarataso on jo monin paikoin oranssi.
Vaikka maasto on jo hyvin kuivaa, riittää vettä vielä syvemmällä maaperässä ja pohjavesissä, sillä talvi oli luminen ja maalis-huhtikuu sateisia. Näin ollen kaivojen kuivumista ei vielä tarvitse yleisesti ottaen pelätä, mutta ilman laajoja ja pidempiaikaista sadejaksoa tilanne voi loppukesällä olla huono.
Kevät on tyypillistä aikaa kuiville jaksoille
Huhti-, touko- ja osin kesäkuukin ovat melko tyypillisiä kuukausia pidemmille kuiville jaksoille Suomessa, mutta toki pidempiaikaisia korkeapaineita ja sateettomia jaksoja voi esiintyä oikeastaan ympäri vuoden.
Näin keväisin maasto kuitenkin kuivuu nopeasti, kun ilmakehässä on talven jäljiltä vähän kosteutta, päivä on pitkä ja aurinko paistaa jo varsin korkealta. Kastepistelämpötila eli lämpötila, jossa ilmassa oleva kosteus tiivistyy vedeksi, voi olla jopa pakkasella, vaikka ilman lämpötila nousee yli 20 asteen. Alhaiset kastepistelämpötilat aiheuttavat myös herkästi hallaöitä aina etelää myöten.
Luonnon vihertyessä ilmakehän kosteus alkaa hitaasti lisääntyä, kun puut siirtävät kosteutta syvemmältä maaperästä lehtiin, mistä se haihtuu ilmaan. Keski-Euroopassa tämä tapahtuu noin kuukautta Suomea aikaisemmin, joten kosteampia ilmamassoja voi kulkeutua Suomeen eteläisten ja lounaisten ilmavirtausten mukana.
Nyt vallitseva säätyyppi on kuitenkin ollut sellainen, että ilmavirtaus on käynyt Suomeen lähinnä lännen tai pohjoisen puolelta, missä on kylmiä merialueita ja ilma suhteellisen kuivaa. Toisaalta Skandien vuoristo (föhn-tuuli) sekä vallitseva korkeapaine ovat kuivattaneet ilmaa entisestään.
Tyypillisesti kuivuus helpottaa viimeistään heinäkuussa, kun ilmakehän kosteussisältö on kasvanut riittävästi.
Tyypillisesti kuivuus alkaa helpottaa kesäkuun loppupuolella, viimeistään heinäkuussa, kun ilmakehän kosteussisältö on kasvanut riittävästi. Sen seurauksena auringon lämmityksen aiheuttamat iltapäiväkuurot yleistyvät. Itämeren lämpeneminen kuitenkin kestää, minkä takia sadekuurot painottuvat sisämaahan, jolloin kuivuus voi jatkua Suomen rannikoilla hyvin pitkään.
Suomessa kuivuus jatkuu, muualla Euroopassa sateisempaa
Kun Suomessa on ollut korkeapaineen myötä kuivaa säätä, on Länsi- ja Keski-Euroopassa vallinnut matalapaine, ja sää on ollut varsin sateista. Viimeisen kuukauden aikana varsinkin Saksassa, Ranskassa, Brittein Saarilla ja Alpeilla on satanut selvästi tavanomaista enemmän, puolitoista- tai jopa kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Sateinen jakso on kestänyt jo usean kuukauden. Aikaisemmin keväällä myös Espanja sai varsin runsaasti vettä, mikä oli siellä hyvin toivottua.
Tuoreissa ennusteissa ei näy lähiaikoina suuria muutoksia suursäätilaan, joten kuivuus tulee Suomessa todennäköisesti jatkumaan ja pahenemaan. Tulevana viikonloppuna saattaa pientä helpotusta olla tulossa sisämaahan, kun maan etelä- ja keskiosaan virtaa etelä-lounaasta hieman kosteampaa ilmaa. Riittääkö tämä kuitenkaan merkittäviin sateisiin jää nähtäväksi. Pahimmassa tapauksessa ukkoskuuroihin liittyvä salamointi voi jopa lisätä maastopaloja, kun kuurot jäävät paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi.
Kuivuus tulee Suomessa todennäköisesti jatkumaan ja pahenemaan.
Jatkossakin korkeapaine ulottuu Suomesta Venäjälle, ja Keski-Euroopassa pysyy matalapaine sateineen. Ilmavirtauksen suunta kääntyy Suomessa etelään, jopa kaakkoon, mistä virtaa Suomeen kosteampaa ja helteistä ilmamassaa. Sade- ja ukkoskuuroja on siis todennäköisesti tulossa myös ensi viikolla, mutta laaja-alaisia sateita ei ole odotettavissa. Sen sijaan varsinkin maan etelä- ja keskiosassa voi alkaa varsin pitkä hellejakso, josta todennäköisesti pohjoinenkin saa osansa.
Länsi- ja Keski-Euroopan osalta tilanne näyttää taas hyvin erilaiselta, ja erityisesti Alppien etelärinteillä sademäärät kasvavat ennusteissa hyvin suuriksi. Sateet tulevat paikoin aiheuttamaan siellä tulvia.
Henri Nyman
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi
