Yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet kirittävät sää- ja vaikutusennusteiden kehittämistä

Kuvitellaan tilanne, että Suomen yli pyyhkäisee voimakas ukkosrintama. Myrskypuuskia ja puustotuhoja esiintyy laajalla alueella, ja lopulta jopa 100 000 taloutta on ilman sähköä.

Vielä vuosikymmeniä sitten tämänkaltainen tilanne olisi toisinaan voinut tulla niin sanotusti puskista paitsi yhteiskunnan eri sektoreille ja kansalaisille, toisinaan jopa sääennusteita tekeville meteorologeille. Ennustusmenetelmien ja -mallien, osaamisen, laskentatehon ja säähavaintoverkon kehittyminen ovat kuitenkin parantaneet vaarallisten säätilanteiden ennakointia. Nykyään edellä kuvatussa tilanteessa säävaroitukset on tyypillisesti laitettu varoituskartalle jo useita päiviä etukäteen.

Digitalisaatio ja monipuoliset tiedon jakelukanavat tukevat ennakointia

Ennustuskyvyn parantuminen on kiistatta tärkeää säävaroitusten ja yhteiskunnan säävalmiuden kehittymisessä, mutta se on kuitenkin vain yksi elementti. Yhteiskunnan säävalmiutta ovat lisänneet erityisesti digitalisaatio ja jakelukanavien monipuolistuminen.

1990-luvusta ei monen mielestä ole kovin pitkä aika, mutta siihen aikaan sääennusteiden ja -varoitusten pääasiallinen jakelukanava olivat radion ja television säätiedotukset. Meteorologien aavistellessa vähän voimakkaampaa ukkosmyräkkää näissä jakelukanavissa olisi ehkä kerrottu ennusteeksi ”vaihtelevaa pilvisyyttä ja monin paikoin sade- ja ukkoskuuroja”. Päivän sanomalehdet sitten tarjoilivat – eivät uunituoretta – vaan eilisen ennustetta, kun tilanne oli ehkä jo ohi.

Reaaliaikainen tieto säästä on älypuhelimessa jokaisen taskussa.

Nykyisin Ilmatieteen laitoksen säävaroitukset on saatavilla Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla, mobiilisovelluksessa ja avoimen datan rajapinnassa. Sääsivustot ja tiedotusvälineet tarjoilevat näyttäviä animaatioita. Varoituksista ja sääilmiöiden taustoista voi saada tietoa eri medioista ja sosiaalisesta mediasta. Näissä kanavissa voi olla tarjolla jopa ripaus ilmatieteen oppimäärää. Informaatio on käyttäjän kannalta entistä reaaliaikaisempaa, kun tieto säästä on jokaisen taskussa älypuhelimien myötä.

Jakelukanavien hyötyjen ulosmittaamisessa keskeistä on ollut yhteiskunnan kasvava kysyntä säävaroituksille. Säävaroittamisen evoluutiossa on pakko nostaa esiin myös suomalainen huippuunsa viritetty viranomaisyhteistyö. Esimerkiksi pelastusviranomaiset, energia- ja teleoperaattorit ja liikenteen toimijat tekevät Ilmatieteen laitoksen kanssa erinomaista yhteistyötä, mistä voimme Suomessa olla ylpeitä.

Sääilmiöiden ennustamisesta vaikutusten ennustamiseen

Meteorologien ja sääherkkien toimialojen ymmärrys sään vaikuttavuudesta on kasvanut valtavasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyisellään meteorologeilla on kykyä ennustaa jopa sähköttömien talouksien tai pelastustoimen vahingontorjuntatehtävien määrää.

Arvioiden tueksi on viime vuosina tullut koneoppimiseen perustuvia vaikutusvaroituksia. Tämä on mahdollista, kun yhdistetään tietoa menneestä säästä havaittuihin vahinkoihin esimerkiksi energia-, liikenne- ja vakuutusalalta. Turvallisuus- ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden oikea-aikainen varautuminen ja päätöksenteko on tehnyt Suomesta säävalmiin yhteiskunnan, jossa olosuhteet eivät pääse yllättämään ketään.

Säävaroituksille ja erityisesti vaikutusvaroituksille on kysyntää jatkossakin. Tarvetta lisäävät muun muassa liikenteen automaatio, kasvaneet vaatimukset katkottomille sähkö- ja tietoliikenneyhteyksille ja yhteiskunnan turvallisuushakuisuus. Asiakkaamme haluavat entistä saumattomammin yhdistää tiedon säästä osaksi toimintaansa. Sääherkässä yhteiskunnassa monipuoliset, reaaliaikaiset säävaroitukset ovat entistä tärkeämpiä oikea-aikaisessa varautumisessa ja päätöksenteossa.

Juhana Hyrkkänen

Kirjoittaja on Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen johtaja Ilmatieteen laitoksella

Kuva: Veikko Somerpuro.