Lumensyvyyden mittaus on taitolaji

Havaintoja lumensyvyydestä tehdään Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla sekä manuaalisesti kerran vuorokaudessa että automaattisesti 10 minuutin välein. Lumensyvyyshavainto kuvaa pistemäisesti yhden mittauspisteen lumimäärää eikä laajempaa aluetta, olipa mittausmenetelmänä sitten perinteinen lumikeppi tai automaattimittaus.

Lumensyvyysmittarit syvässä lumihangessa lähellä metsän reunaa.
Kuusamon Välikankaalla mitataan lumensyvyyttä automaattisella lumensyvyysmittarilla (oikealla). Asemalla on vertailun vuoksi myös manuaalinen lumikeppi. Kuva: Jaakko Siltakoski.

Lumensyvyyttä mitataan sekä automaattisesti että manuaalisesti

Lumensyvyyttä mitataan manuaalisesti havainnontekijän toimesta yli 80 asemalla. Suurin osa näistä havaintoasemista sijaitsee havainnontekijöiden omilla pihoilla, sillä havaintoja tehtäessä havaintojen tekijän täytyy olla täsmällisesti paikalla. Havainto tehdään kerran päivässä aamuisin.

Lumimittaus tehdään senttimetriasteikolla varustetulla lumikepillä, joka asetetaan paikoilleen syksyllä ennen roudan muodostumista. Lumikepin mitta-asteikkoa luetaan parin metrin päästä lumikepistä ja tulos pyöristetään lähimpään kokonaiseen senttimetriin.

Automaattisesti lumensyvyyttä mitataan yli 100 asemalla. Lumensyvyyden automaattimittaus perustuu ultraäänellä tehtävään etäisyysmittaukseen kohtisuoraan maanpintaa kohti. Lumensyvyysmittarin alustana käytetään tasaiselle perustukselle kiinnitettyä keinonurmialustaa, jotta alusta pysyy tasakorkuisena. Lumensyvyysanturille on säädetty vakioetäisyys maan- tai lumenpinnasta, ja kun etäisyys anturista maan- tai lumenpintaan lyhenee ilmoittaa anturi lyhentyneen etäisyyden lumensyvyytenä. Lumensyvyysmittari ei osaa tunnistaa, onko alustalla lunta vai ei. Tästä syystä esimerkiksi puiden lehdet tai eläimet voivat aiheuttaa virheellisiä havaintoja.

Lumensyvyyden tilastoarvo

Lumensyvyyden vuorokausiarvona ja lumitilastojen tilastoarvona käytetään talvella kello 8 Suomen aikaa (06 UTC) tehtyjä mittauksia. Jos asemalla tehdään sekä manuaalisia että automaattisia mittauksia, manuaalista eli ihmisten tekemää havaintoa pidetään virallisena.

Kymmenen minuutin välein päivittyvät lumihavainnot ovat automaattianturin tuottamia. Nämä havainnot voivat poiketa tilastoihin ja ennätysrekisteriin kelpuutettavista, aamulla tehdyistä manuaali- tai automaattihavainnoista.

Esimerkkikuva paikallissään mennyt sää-osiosta
Taulukossa hetkellinen 10 minuutin välein päivittyvä lumensyvyys ja alapuolella pylväskuvaajassa virallinen vuorokauden lumensyvyys.

Mittauspaikka vaikuttaa havaintoihin

Lumensyvyyden mittauspaikka tulee valita huolella, jotta saataisiin mahdollisimman luotettavia havaintoja. Kaikilla havaintoasemilla ei mitata lumensyvyyttä, koska kaikki asemapaikat ei sovellu sen mittaamiseen.

Kevyt lumi kulkeutuu herkästi tuulen mukana. Tuuli voi paikasta riippuen joko viedä lumet pois mittauspaikalta tai kinostaa sitä. Mittauspaikan tulisikin olla suojaisa. Yleensä käytetään määritelmänä, että ympäröivien esteiden tai kasvuston tulisi sijaita kaksi kertaa esteen korkeuden päässä mittapaikasta.

Mittausten laatu pyritään pitämään hyvänä teknisillä ratkaisuilla sekä asemanhuolto- ja ylläpitotoiminnalla. Myös liian avoimien asemapaikkojen ympäristöä voidaan parantaa esimerkiksi istuttamalla pensaita ehkäisemään tuulen haittavaikutuksia.

Verkkosivujen lumensyvyyskartalta yleiskuva

Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen lumikartta päivittyy kaksi kertaa vuorokaudessa aamulla tehtyjen lumensyvyyshavaintojen perusteella. Ensimmäinen lumensyvyyskartta päivitetään noin kello 9.30. Tarkentava päivitys karttaan tehdään kello 12.30 jälkeen.

Lumikartan perustana on kaikkien yli 180 lumensyvyyttä mittaavien havaintoasemien tiedot. Koska havaintoasemia ei ole kovin tiuhassa, kartan tuottamisen apuna käytetään tilastollista mallia. Lisäksi lumikartassa on yksittäisten havaintoasemien havaintoja, jotka voivat poiketa kartan yleiskuvasta.