Ilmatieteen laitoksen avoimet säätiedot ovat arvokkaita koko yhteiskunnalle

Ilmatieteen laitoksella on tietovarantojensa avaamisessa pitkät perinteet. Laitoksen ylläpitämän avoimen datan verkkopalvelun eli ns. rajapinnan kautta kuka tahansa voi itsepalveluna hakea ja ladata tietoaineistoja maksutta koneluettavassa muodossa. Datan lataus ei vaadi rekisteröitymistä, ainoastaan lisenssin ehtoja tulee noudattaa.

”Aloitimme mittavan datojemme avaamisen jo yli 10 vuotta sitten. Meillä on tällä hetkellä jo olemassa laaja käyttäjäkunta, joka on tottunut hyödyntämään dataamme oman työnsä ja päätöksentekonsa tukena,” kertoo Ilmatieteen laitoksen Havainto- ja tietojärjestelmäkeskuksen toimialajohtaja Tarja Riihisaari.

"Ilmatieteen laitoksen tuottama data on tyypillisesti nopeasti päivittyvää ja ajantasaista ja siksi kaupallisesti erityisen arvokasta."

EU:n vuonna 2019 päivittämässä avoimen datan direktiivissä Ilmatieteen laitoksen tuottamat säätiedot luokitellaan arvokkaiksi tietoaineistoksi (High Value Datasets, HVD). Arvokkaiksi tietoaineistoiksi määriteltyjen datojen tehokas uudelleenkäyttö arvioidaan erityisen hyödylliseksi yhteiskunnalle ja taloudelle. ”Ilmatieteen laitoksen tuottama data on tyypillisesti nopeasti päivittyvää ja ajantasaista ja siksi kaupallisesti erityisen arvokasta,” toteaa Riihisaari.

Direktiivi luo entistä vahvemman lainsäädännöllisen pohjan myös Ilmatieteen laitoksen avoimen datalle. Samalla direktiivi yhtenäistää vapaiden tietoaineistojen jakamisen käytäntöjä Euroopassa. ”Avoimen datan edelläkävijänä Ilmatieteen laitos on antanut myös oman panoksensa direktiivin teknisiin määrittelyihin”, korostaa Riihisaari.

Arvokkaat tietoaineistot on jaettu avoimen datan direktiivissä kuuteen teemaluokkaan:

1. geospatiaalinen

2. maan havainnointi ja ympäristö

3. meteorologinen

4. tilastot

5. yritykset ja yrityksen omistus

6. liikkuvuus

Direktiivin mukaan arvokkaiden tietoaineistojen tulee olla saatavilla rajapintojen kautta maksutta viimeistään kesällä 2024. ”Direktiivin ehdot Ilmatieteen laitoksen avoin data täyttää pääosin jo nyt. Eurooppalaista kehitystyötä kuitenkin jatketaan kolmivuotisessa RODEO-hankkeessa”, tähdentää Riihisaari.

Avointa dataa hyödynnetään jo monin eri tavoin

Koska Ilmatieteen laitoksen avoimen datan hyödyntäminen ei vaadi rekisteröitymistä, tarkkaa tietoa kaikesta Ilmatieteen laitoksen avoimen datan käytöstä ei ole. Tiedossa olevia sovelluksia ovat esimerkiksi:

• merisään tilannekuvajärjestelmä

• energiatuotannon optimointi

• kiinteistöjen lämmityksen ja -huollon palvelut

• vesilaitoksen jäte- ja vuotovesien ennustaminen

Teollisuuden, yritysten ja organisaatioiden lisäksi Ilmatieteen laitoksen avointa dataa hyödynnetään monien julkisesti saatavilla olevien sääpalvelujen toteutuksessa, uutisvälityksessä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa muun muassa fysiikan opetuksessa.

Sataako.fi on esimerkki jo pitkään Ilmatieteen laitoksen avointa tutkadataa hyödyntäneestä julkisesta palvelusta.

Myös Ilmatieteen laitoksen oman verkkopalvelun suosittu Havaintojen lataus -palvelu hyödyntää avointa dataa. Palvelu tarjoaa tilastoista kiinnostuneille helppokäyttöisen ja maksuttoman kanavan Ilmatieteen laitoksen tilastotietojen tutkimiseen.

RODEO-hanke jatkaa datan avoimuuden kehitystä

Ilmatieteen laitos johtaa parhaillaan laajaa kansainvälistä RODEO-hanketta. Hankkeen myötä ohjelmistokehittäjille tarjottava rajapinta avoimeen dataan muuttuu asteittain nykyistä helppokäyttöisemmäksi. Hanke parantaa myös kansallisten meteorologisten laitosten välistä tiedonvaihtoa.

Kolmevuotisen RODEO-hankkeen myötä Ilmatieteen laitoksen oma Avoin data -palvelu kehittyy ja yhtenäistyy yhteiseurooppalaisen rajapinnan kanssa. Jatkossa myös muiden EU-maiden meteorologiset aineistot tulevat olemaan kaikkien avoimesti saatavilla hajautetun järjestelmän kautta.

RODEO-hankkeessa kehitettäviä rajapintoja hyödynnetään myös meteorologien uuden sukupolven Geoweb-työasemassa. Kuva: Johanna Ruotsalainen.

Avoimen datan tulevaisuus

RODEO-hanke parantaa osaltaan julkisen sektorin sääaineistojen käytettävyyttä ja edistää yrittäjyyttä sekä uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittymistä. Merkittävästi kasvavat aineistomäärät tukevat lisäksi ilmastotutkimusta ja tiedon tuottamista päätöksenteon tueksi. Kokonaisuudessaan aineistojen laajempi saatavuus johtaa parempiin säävaroituksiin, -ennusteisiin ja -palveluihin, tukee sään kannalta kriittisiä aloja sekä edistää yhteiskunnan turvallisuutta.

”Tehokas tiedonkulku tehostaa liikkumista, säästää energiaa ja parantaa päätöksentekoa.”

Sää- ja ympäristödataa voidaan hyödyntää tuotteissa ja palveluissa, jotka tarjoavat tietoa käyttäjille reaaliajassa. Tulevaisuuden mahdollisuutena Riihisaari näkee muun muassa sen, että säädataa voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin esimerkiksi yhä enemmän automatisoituvien liikennemuotojen taustajärjestelmissä. Myös tekoälyn kouluttamisessa voidaan hyödyntää avointa dataa. ”Tehokas tiedonkulku tehostaa liikkumista, säästää energiaa ja parantaa päätöksentekoa”, kiteyttää Riihisaari.

Lue lisää

Ilmatieteen laitoksen avoin data RODEO-hanke käynnistynyt – arvokkaat meteorologiset tietoaineistot tulossa kaikkien saataville (Rodeo-projektin tiedote 12.6.2023) RODEO-hankkeen verkkosivut (englanniksi)