UV-indeksi kertoo suojautumisen tarpeesta

Ilmatieteen laitos havainnoi UV-säteilyä kuudella paikkakunnalla Suomessa ja kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä kahdella asemalla Etelämantereella. Ilmatieteen laitos antaa UV-säteilystä myös huomautuksia. "UV-huomautuksia annetaan, kun UV-indeksi ylittää arvon 6 ja säteily on voimakasta", kertoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Tapani Koskela. 

Keskikesällä Etelä- ja Keski-Suomessa saavutetaan päivittäin UV-indeksin arvo 5 ja Pohjois-Suomessa 4. Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa säteily on voimakkaampaa kuin Pohjois-Suomessa. Koskelan mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pohjois-Suomessa ei tarvitsisi suojautua UV-säteilyltä.

"Pohjoisessa vietetään usein paljon aikaa ulkona esimerkiksi patikoiden, jolloin ajallisesti säteilylle ollaan alttiita pidempään kuin normaalisti", Koskela muistuttaa.

UV-indeksi apuna

Suojautumistarpeen arviointia varten on Suomessa käytössä UV-indeksi eli UVI, joka ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. UV-indeksi kertoo sekä ennustetusta että havaitusta UV-säteilyn määrästä.

YK:n suositusten mukaista UV-indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla. Indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Maailman terveysjärjestön mukaan auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3. Kesäkuukausina arvo ylitetään Suomessa päivittäin ja suojautumiseen on hyvä kiinnittää huomiota.

Mitä UV-säteily on?

Auringon säteily sisältää näkyvän valon lisäksi muun muassa näkymättömiä lämpösäteitä ja ultravioletti- eli UV-säteitä. "UV-säteily on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä olevaa sähkömagneettista säteilyä", Koskela kertoo.

UV-säteily jaetaan kolmeen eri osaan, UV-A-, UV-B- ja UV-C -säteilyyn, joista UV-C ja osa UV-B:stä suodattuvat pois ilmakehän otsonikerroksessa. UV-säteily vaikuttaa ihon väriainetta muodostaviin soluihin. UV-A ruskettaa jo olemassa olevaa pigmenttiä, kun taas UV-B paksuntaa ihoa ja lisää uuden pigmentin muodostumista iholla. Rusketus on ihon suojakeino, jolla iho pyrkii vähentämään vahingollisten UV-säteiden pääsyä ihon syvempiin kerroksiin.

UV-säteilyn määrä on kasvanut heinäkuisin tehtyjen mittausten mukaan Etelä-Suomessa vuodesta 1995 lähtien 5 prosenttiyksikköä kymmentä vuotta kohden. Samanlaista UV-säteilyn määrän lisääntymistä on havaittu myös Belgiassa ja Kreikassa tehdyissä mittauksissa. Syytä UV-säteilyn määrän kasvuun tutkitaan parhaillaan useissa tutkimushankkeissa, mutta vielä tutkijat eivät osaa sanoa varmasti, mistä säteilyn lisääntyminen johtuu.

Ohut pilvi ei vaimenna säteilyä

"Aurinko on korkeimmillaan kello 12–14 välisenä aikana, eikä ohut pilvi vaimenna UV-säteilyä juuri ollenkaan", Koskela kertoo. Myös ulkomailla lomaillessa on hyvä muistaa, että monissa maissa esimerkiksi Aasiassa ja Etelä-Euroopassa UV-indeksi vaihtelee päivittäin 7 ja 12 eli voimakkaan ja äärimmäisen voimaan UV-säteilyn välillä. Suojautuminen on tärkeää huomioida myös ulkomailla.

"Lomaa ei kannata pilata polttamalla itseään vesikelloille ensimmäisinä päivinä", Koskela toteaa.

Koskelalla on myös vinkki kesälomailijoille: "Nauttikaa kuulaista kesäaamuista ja lempeistä illoista ja välttäkää keskipäivän aurinkoa, kuten siestan viettäjät etelän maissa."

Lisätietoja:

vanhempi tutkija Tapani Koskela, p. 0295 394 154UV-indeksiennuste ja mittaukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennusteTietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateilyTietoa UV-säteilyltä suojautumisesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-auringolta