Juttusarja: Sääennusteiden teossa säätyyppi ja vuodenaika vaikuttavat - TALVI

Siihen, kuinka hyvin sääennuste osuu keskimäärin oikein, vaikuttaa muun muassa sääennusteen pituus, ennustettavien ilmiöiden koko, vallitseva säätyyppi ja vuodenaika. Jokaisella vuodenajalla on omat erikoisuuteensa, jotka tekevät sääennusteiden tekemisestä haasteellisempaa. Juttusarjan toisessa osassa tutustumme talven aiheuttamiin haasteisiin.

Talvella säätä on helpointa ennustaa silloin, kun Suomi kuuluu matalapaineen alueeseen. Tällöin lämpötilan ajallinen ja paikallinen vaihtelu on pientä ja sää on yleensä pilvistä. Näissä tilanteissa meteorologi joutuu miettimään lähinnä sadealueiden tarkkaa reittiä ja ajoitusta.

Lämpötila vaihtelee paikallisesti paljon

Korkeapaine on hankalampi säätyyppi. Kesäaikaan korkeapaine tarkoittaa useimmiten aurinkoista ja poutaista. Auringon lämmitys ja laskeva liike hävittää pilvet. Talvella näin ei välttämättä käy, sillä aurinko ei lämmitä tarpeeksi, jotta pilvet häviäisivät, vaikka korkeapaineelle tyypillistä laskevaa liikettä olisikin. Jos pilvisyysennuste epäonnistuu, myös lämpötilaennuste epäonnistuu, sillä korkeapaineessa lämpötilan paikallinen vaihtelu on suurta. Talvisessa korkeapaineessa ilmamassa on kylmää, jolloin vaihtoehdot voivat olla; pilvistä ja noin 5 astetta pakkasta tai selkeää ja yli 20 astetta pakkasta.

Myös topografialla eli maastonmuodoilla on merkitystä lämpötilan vaihteluun. Erityisesti heikkotuulisessa korkeapaineessa tunturin laella on monesti useita asteita lauhempaa kuin tunturin alapuolisessa laaksossa. Tällöin laaksossa pakkasta voi olla 25 astetta, mutta tunturin laella vain 10 astetta. Toisaalta ylempänä tuulee voimakkaammin, jolloin lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutus voi olla sama.

Pilvisyyden ja topografian lisäksi myös meren läheisyys vaikuttaa lämpötilaan. Niin kauan kuin meri on sula, se lämmittää lähialueita erityisesti, jos tuuli puhaltaa mereltä päin. Pienikin muutos tuulen suunnassa voi muuttaa lämpötilaa muutamia asteita. Lämpötilan muutos taas voi muuttaa lumisateen vesisateeksi tai päinvastoin.

Sula meri vaikuttaa sademääriin

Lämpötilan ja sateen olomuodon lisäksi sula meri vaikuttaa sademääriin. Sula meri voimistaa sateita ja lisää siten sademäärää. Jos on riittävän kylmää, että sade tulee lumena, niin myös lumen kertymä kasvaa. Tästä esimerkkinä ovat runsaat lumisateet etelärannikolla talvena marras-joulukuussa 2009. Sulan alueen ei tarvitse olla kovin laaja, jotta se saa lumikuuroja aikaiseksi, mistä lunta voi kertyä yllättävänkin paljon..

Tuulen puuskaisuus myös lisääntyy kylmässä ilmamassassa meren ollessa vielä sulana.

Matalapaineet voimistuvat myös, kun meri on lämmin. Tämä on erityisen tyypillistä syksylle ja alkutalvelle, mutta tuntuu myös myöhemmin talvella, koska Itämeri kokonaisuudessaan on hyvin harvoin jäässä.

Lue lisää:

Eri sääsuureiden ennustettavuudesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/kuinkapitkallesaatavoiennustaaSääennusteiden osuvuudesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennusteet-parantuvatSääennusteiden vaihtelusta päivästä toiseen ja kuinka se näkyy erityyppisissä ennusteissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennuste-vaihtelee-paivasta-toiseen

Yllä nähdään kaksi kuvaajaa, ylempi on lämpötila ja alempi on pilvisyys (asteikolla 0..9, 0=selkeää, 8=pilvistä, 9=pilvisyyttä ei voida määrittää). Havainnot ovat Ähtäri Myllymäen havaintoasemalta 4. tammikuuta 2011. Kuvista nähdään selvästi, kuinka pilvisyyden runsastuessa lämpötila lähtee selvään nousuun ja vastaavasti pilvisyyden vähetessä lämpötila putoaa nopeasti. Esimerkiksi noin 05 UTC (klo 8 Suomen aikaa) lämpötila oli noin -22,5 astetta ja pilvisyys oli runsasta. Tämän jälkeen pilvipeite nopeasti väheni ja sää oli pitkälti selkeää 16 UTC (klo 18 Suomen aikaa) saakka. Tuolloin lämpötila oli tippunut lähelle -28 astetta. Eli pitkälti pilvipeitteen repeämisen takia lämpötila laski 11 tunnissa noin 5,5 astetta. Tämä on melko tyypillinen esimerkki pilvisyyden vaikutuksesta. Suurempiakin eroja voi esiintyä.