Autoilijat arvostavat käyttömukavuutta
Vuosi sitten kysyimme ilmatieteenlaitos.fi-sivuilla henkilöautojen moottorilämmittimen käytöstä. Viikon aikana kertyi lähes 1400 vastausta, joista saatiin tietoa moottorilämmittimien yleisyydestä, käytöstä ja autoilijoiden käsityksiä moottorien esilämmityksen hyödyistä. Vastauksia verrattiin aiempien tutkimuksien tuloksiin. Kiitos kaikille vastanneille!
Kyselyyn vastanneista 84 prosentilla oli henkilöautossaan verkkovirralla toimiva moottorin esilämmitin (lohkolämmitin, letkulämmitin tai ns. säteilylämmitin). Polttoaineella toimiva lämmitin löytyi 11 prosentista vastanneiden autoista. Vain reilulla viidellä prosentilla vastaajista ei ollut autossaan moottorin esilämmitintä.
Moottorin esilämmittimet ovat hieman yleisempiä Pohjois- kuin Etelä-Suomessa. Tämä selittynee yksinkertaisesti Pohjois-Suomen kylmemmällä ilmastolla, jossa lämmittämisestä saadaan useammin ja enemmän hyötyä. Odotetusti lämpimässä tallissa autoaan säilyttävien keskuudesta löytyi eniten ajoneuvoja ilman esilämmitintä.
Noin kymmenen vuodentakaiseen tutkimukseen verrattuna lohkolämmittimien käyttöajat ovat hieman lyhentyneet. Tämä johtunee lämmitysjärjestelmien ajastuksen kehityksestä. Jatkuvasti tai vakiokellonaikoina virtaa syöttävät lämmitysjärjestelmät ovat vähentyneet, mikä vähentää ”turhaa lämmitystä”. Nykyisin käyttäjä voi useimmiten helpohkosti valita esilämmityksen alkamisen ja keston – jopa kauko-ohjauksella.
Kyselystä ilmeni, että useat vastaajat kytkevät esilämmityksen päälle vasta, kun lämpötila on laskenut pakkasen puolelle. Kuitenkin Motivan mukaan esilämmitys tuottaa hyötyjä jo alle +5 asteen lämpötiloissa, kun ohjeita lämmityksen kestosta seurataan.
Auton nopea lämpeneminen käyttäjille tärkeintä
Suositusten mukaisesti käytettynä henkilöautojen moottorien esilämmityksellä voidaan saavuttaa monia hyötyjä:
moottorin kuluminen vähenee
moottorin käynnistysvarmuus paranee erityisesti vanhemmilla ajoneuvoilla
polttoaineen kulutus alenee
pakokaasupäästöt vähenevät
käyttömukavuus paranee ja liikenneturvallisuuskin lisääntyy tuulilasin pysyessä helpommin auki.
Kustannuksia aiheutuu siitä, että moottorin esilämmitin ei yleensä kuulu auton vakiovarustukseen, vaan se on erikseen hankittava. Lämmittimen käyttö kuluttaa joko sähköä tai polttoainetta. Oikein asennettuna moottorilämmittimestä ei ole haittaa auton toiminnalle, mutta kuten kaikki auton osat myös moottorilämmittimet ovat alttiita vioille ja vaurioille.
Kyselyssä eniten moottorin esilämmityksen hyödyistä vastaajat arvostivat käyttömukavuuden paranemista (81 % vastaajista piti sitä ”tärkeänä” tai ”erittäin tärkeänä”). Lähes yhtä korkealle arvostettiin moottorin käynnistysvarmuuden paraneminen (79 %) ja moottorin vähäisempi kuluminen (78 %).
Vähäisemmiksi arvostettiin:
hyöty turvallisuuden lisääntymisestä (69 %)
säästö huoltokustannuksista (64 %)
säästö polttoainekuluista (62 %)
pakokaasupäästöjen vähenemisestä seuraava ilmanlaadun paraneminen (58 %).
Moottorin esilämmitystä tehokkaammin käyttömukavuutta lisää kylmällä ilmalla sisätilalämmittimen käyttö. Suuntaus käyttömukavuuden lisäämiseen näkyy selvästi sisätilalämmittimien yleistymisenä. Viime vuoden kyselyssä henkilöauton sisätilalämmitin oli noin 70 prosentilla vastaajista. Reilut kymmenen vuotta sitten sisätilalämmitin löytyi vain noin 35 prosentista autoista ja 1980-luvun alkupuolella ainoastaan joka kymmenennestä henkilöautosta. Kyselyt eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta ne kertovat moottorien sisätilalämmittimien yleistymisen jatkuneen.
Aiemmat tutkimukset:
Kalenoja, H. ja E. Lahti, 1999: Henkilöautojen kylmäkäynnistysten vähentäminen. Linkki 2 Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisen tutkimusohjelma, Julkaisu 8/1999, 76 s.
Motiva 2006: Taloudellinen ajaminen – älykäs ajotapa. 47 s.
Mäkelä, K., M. Anila ja J. Kuusola, 1993: Henkilöautojen kylmäkäyttö. VTT Tie, geo- ja liikennetekniikan laboratorio tutkimusraportti 192, 33 s.