Lämmitystarveluku ja ilmastonmuutos - alueellista tietoa karttoina
Ilmaston lämpenemisen myötä lämmitystarve Suomessa vähenee ja lämmityskausi lyhenee. Ilmastopolitiikassa rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä päästöjen vähentämiskeino. Ilmastonmuutos myös helpottaa päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista, sillä rakennusten lämmitystarve vähenee ilmaston lämmetessä. Toisaalta jäähdytystarpeen kasvu on syytä ottaa huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja arvioitaessa rakennusten energiakulutusta tulevina vuosikymmeninä.
Kuluvan vuosisadan lopulla suuripäästöisimmässä ilmastonmuutosskenaariossa, A2, lämmitystarvelukua kertyy noin 1000-2000 astevuorokautta vähemmän kuin nykyilmastossa. Vähäpäästöisimmässä B1-skenaariossa muutos vuosisadan loppuun mennessä on noin 500-1000 astevuorokautta. Suurimmat muutokset tapahtuvat maan pohjoisosassa. Koko Suomen lämmitystarveluku pienenee absoluuttisesti eniten talvikuukausina. Lämmityskausi lyhenee vuosisadan loppuun mennessä B1-skenaariossa noin 2-4 viikkoa, A2- ja A1B-skenaarioissa maan pohjoisosassa noin 1,5 kuukautta.
Jäähdytystarvelukua kertyy Suomen nykyilmastossa vain vähän. Ilmaston lämpenemisen myötä jäähdytystarve kasvaa kesäkaudella, mutta vielä vuosisadan lopussakin jäähdytystarveluku on sangen pieni lämmitystarvelukuun verrattuna.
Ilmastonmuutos ja lämmitystarveluku paikkatietoarvoina Suomessa -hanke toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella.
Lämmityskauden pituus nykyilmastossa (vas.) ja kaudella 2010-2039 suurten päästöjen skenaariossa.
Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela, 0500 424 533, reija.ruuhela@fmi.fi
Ryhmäpäällikkö Niina Niinimäki, puh. 029 539 3513, niina.niinimaki@fmi.fi
Pirinen, Pentti; Simola, Henriikka; Nevala, Sari; Karlsson, Pirkko; Ruuhela, Reija, 2014:Ilmastonmuutos ja lämmitystarveluku paikkatietoarvioina Suomessa. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2014:3