Uutinen 27.4.2020

Nuoret tutkijat palkittiin

Ilmatieteen laitos palkitsi nuoria tutkijoitaan tunnustuksena laadukkaista tutkimusartikkeleista. Tunnustuksella halutaan rohkaista nuoria tutkimusurallaan eteenpäin.

Palkinnon tavoitteena on rohkaista uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita tavoittelemaan roolia tutkimusjulkaisujen ykköskirjoittajana.

"Palkituista tutkijoista jokainen oli edellisenä vuonna ykköskirjoittajana erinomaisessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa", Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen kertoo.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat julkaisivat vuonna 2019 yhteensä 375 vertaisarvioitua tutkimusta. Nuorten tutkijoiden laadukkaat tutkimusartikkelit ovat keskeinen osuus Ilmatieteen laitoksen tutkimustyötä ja sen jatkuvuutta.

"Näen nuorissa tutkijoissa suuren mahdollisuuden kehittyä ja nostaa tutkimuksemme profiilia entisestään", Ari Laaksonen summaa.

Ilmatieteen laitoksen kansainvälisesti vertaisarvioidut tutkimukset vuosina 2005–2019. Vuonna 2019 tutkimuksia julkaistiin 375.

Mallinnuksen alla pienen pienet hiukkaset

Kalle Nordlingin tutkimusaihetta ei voi nähdä, mutta sen vaikutukset ilmastoon ovat merkittävät. Tutkimukseen kohteena ovat nimittäin ilman pienhiukkaset. Tällä hetkellä Nordling selvittää tarkemmin sitä, miten pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon.

"Tutkin, mitä epävarmuuksia pienhiukkasten ilmastovaikutuksiin liittyy. Lisäksi selvitän, miten pienhiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksia voidaan kuvata ilmastomalleissa paremmin", Kalle Nordling kertoo.

Ilmastomallissa ilmastojärjestelmä esitetään matemaattisten yhtälöitten avulla. Yhtälöt kirjoitetaan edelleen tietokoneohjelman muotoon. Niiden avulla voidaan esimerkiksi ennustaa sitä, miten ilmasto muuttuu, kun jokin ilmaston vaikuttavista osa-alueista muuttuu.

Ilmastomallit kiehtovat Nordlingia, sillä hän on ollut aina kiinnostunut isojen, monimutkaisten järjestelmien mallinnuksesta.

"Tällä hetkellä pyrin selvittämään, mistä ilmastomallien erot lämpötilan muutoksessa johtuvat ja miten erot vaihtelevat eri puolilla maapalloa", Kalle Nordling sanoo.

Kalle Nordling tutkii, miten pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon.

Metaanin määrä selviää avaruudesta käsin

Ella Kivimäen tutkimuksen mahdollistavat avaruutta kiertävät satelliitit. Hän tutkii satelliittihavaintojen avulla metaanin vaihtelua eri vuodenaikoina. Kivimäki selvittää tutkimuksessaan myös, miten eri havaintoja voidaan validoida.

Vuoden 2016 kesätyöt Ilmatieteen laitoksella innostivat Kivimäen aiheen pariin.

"Aihe on mielestäni mielenkiintoinen, koska se on todella ajankohtainen. Siinä on paljon selvittämättömiä kysymyksiä ja taustalla olevat prosessit ovat epäselvät", Ella Kivimäki kertoo.

Parhaillaan Kivimäkeä työllistää satelliittihavaintojen sijaan pieni vauva. Kun hän aikanaan palaa äitiyslomalta tutkimuksen pariin, tiedossa on selvitystä arktisen alueen metaanin satelliittihavaintojen vuodenaikaisvaihtelun ja lumipeitteen ja roudan välisistä yhteyksistä.

Ella Kivimäki tutkimuspostereita esittelemässä toukokuussa 2019 Milanossa järjestetyssä Euroopan avaruusjärjestö ESAn Living Planet -symposiumissa.

Työpöydällä vesihöyryn liikkeet

Tuomas Naakan tutkimuksen kohteena on ilmakehän kosteus ja siihen vaikuttavat prosessit maapallon napa-alueilla sekä näiden yhteys pilvisyyteen.

Ilmakehän kosteuteen vaikuttaa se, miten vesihöyry liikkuu ilmavirtausten mukana, miten kosteutta haihtuu tai tiivistyy maan tai meren pinnalta sekä miten kosteus tiivistyy pilviksi ja poistuu ilmakehästä sateina.

Pilvet ovat ilmassa olevan kosteuden näkyvin ilmentymä. Ne ovat kiinnostaneet Naakkaa jo meteorologian opiskeluaikana.

"Olin opiskeluaikana kesätöissä päivystäjänä Rovaniemen lentosääyksikössä. Työssä huomasin, että pilvet ovat hyvin haastavia ennustettavia", Tuomas Naakka kertoo.

Myöhemmin Naakka tutki kesätyössä ilmakehän kosteutta napa-alueilla, mikä lisäsi kiinnostusta tutkimusaiheeseen entisestään. Parhaillaan hän tutkii ilman kosteuden pystyrakennetta ja siihen vaikuttavia prosesseja Etelämantereella.

Tuomas Naakka kotityöpisteellään.

Oivalluksen hetket kannustavat

Kolmea tutkijaa yhdistää konkreettinen lähitulevaisuuden tavoite saada väitöskirja valmiiksi.

"Toivon, että väitöskirjani auttaa lisäämään ymmärrystä arktisen alueen metaanista ja tutkimustuloksiani pystyttäisiin hyödyntämään käytännössä", Ella Kivimäki sanoo.

Tutkimuksen suola ovat työn pienet ja suuret läpimurrot.

"Kaikkein mukavinta tutkimuksen teossa on nähdä uusia tuloksia, joita on laskenut, etenkin silloin, kun ne ovat riittävän selkeitä, että niistä oivaltaa itselleen jotain uutta", Tuomas Naakka sanoo.

"Ne hetket, kun oivaltaa ja keksii selityksen jollekin, oli se sitten ongelma koodissa tai vastaus tutkimuskysymykseen", Ella Kivimäki summaa.

Tutkijan uraa pohtiville nuorille palkitulla tutkijalla on kannustava viesti.

"Tutkijana ei välttämättä tarvita täydellisiä arvosanoja, uteliaisuus on tärkeämpää", Kalle Nordling vinkkaa.