Kohti Pariisia: Ilmastoskenaariot tarjoavat tietoa tulevasta
Tiedot ilmenevät Kansainvälisen ilmastopaneelin laatimista ilmastoskenaarioista. Ilmastoskenaariot ovat tärkeä työkalu kansainvälisessä päätöksenteossa, sillä ne tarjoavat tutkittua tietoa tulevasta.
Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n kokoamien ilmastoskenaarioiden avulla arvioidaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdollista tulevaa kehitystä. Näitä niin sanottuja RCP-skenaarioita (Representative Concentration Pathways) on neljä erilaista.
"Skenaarioiden laadinta vaatii laajaa tutkimustietoa yhteiskunnan eri aloilta. Tässä työssä myös Ilmatieteen laitos on mukana. Lisäksi tuotamme IPCC:n globaalien ilmastomalliskenaarioiden pohjalta Suomelle räätälöityjä skenaarioita", Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen selvittää.
Kahden asteen rajoissa pysyminen vaatii nopeita toimenpiteitä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset jäävät pienimmiksi skenaariossa, jossa kasvihuonekaasupäästöjen hillintä kääntää maapallonlaajuiset päästöt selvään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ne päätyvät lähelle nollatasoa vuosisadan lopulla (RCP2.6).
"Optimistisin RCP2.6 on skenaarioista ainoa, jossa pysytään kansainvälisesti tavoitellun alle kahden asteen lämpenemisen rajoissa. Tämän skenaarion toteutuminen vaatisi nopeita, kaikkia maita koskevia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi", Laaksonen toteaa.
Tällä hetkellä edetään pahimman tulevaisuuskuvan polulla
Ilmastoskenaarioista RCP8.5 kuvaa tilannetta, jossa kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyisen suuruisina. Vuosisadan lopulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi kolminkertainen esiteolliseen aikaan verrattuna ja maapallo lämpenisi noin 3,7 astetta. "Suomessa tämä saattaisi merkitä jopa kahdeksan asteen lämpötilannousua", Ari Laaksonen kertoo.
Muutoksella uskotaan olevan haitallinen kokonaisvaikutus kaikilla alueilla. Erityisesti suorat haitat kohdistuvat köyhiin alueisiin ja kehitysmaihin. Suomessa talvet tulevat leudontumaan entisestään ja uudet eläin- ja kasvilajit valtaavat uutta elintilaa. Ilmaston lämpenemisellä on yhteys myös sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja tulvien, lisääntymiseen.
"Mikäli päästöjä saadaan rajoitettua, muuttuu ilmastokin vähemmän", Ari Laaksonen toteaa.
Tutkimus päätöksenteon tukena
Voimakkaamman lämpenemisen kaikkia vaikutuksia ei tiedetä ja niiden ennustaminen on vaikeaa. Muutoksen hallitsemattomuus on itsessään suuri riski. Tutkimusta tarvitaankin lisää.
"Hiilidioksidin käyttäytyminen tunnetaan jo hyvin, mutta esimerkiksi otsonin ja ilmakehän pienhiukkasten vaikutus on yhä epäselvä. Muun muassa näitä asioita tutkimme Ilmatieteen laitoksella, jotta tulevaisuuteen osataan varautua paremmin", Ari Laaksonen kertoo.
"Ilmastoskenaariot ja puolueeton tutkimustieto toimivat päätöksenteon lähtökohtana ja tukena", Ari Laaksonen sanoo.
Katso video aiheesta:
Lisätietoa
Professori Ari Laaksonen, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 0295395530
Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta: www.ilmasto-opas.fi
Klimaatti – verkkolehti ilmastonmuutoksesta www.klimaatti.fi/