Uusi satelliitti tuottaa entistä tarkempaa tietoa lumesta ja jäästä
Havainnekuva CIMR-satelliitista. Satelliitti kuljettaa mikroaaltoradiometriä, jonka avulla saadaan havaintoja muun muassa meren pinnan lämpötilasta ja suolapitoisuudesta. Kuvitus: Thales Alenia Space.Vuosina 2023–2027 toteutettavassa CIMR L2PAD -projektissa kehitetään maasegmentin prototyyppiprosessorit uudelle Copernicus Imaging Microwave Radiometer (CIMR) -satelliitille. Satelliitti on tarkoitus laukaista avaruuteen 2020-luvun loppupuolella.
Maasegmentin prosessorit muuntavat mittalaitteen mittaaman kompleksisen datan loppukäyttäjälle helposti ymmärrettävään muotoon. Ne ovat satelliittihankkeessa keskeinen osa, jotta satelliitin keräämää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja käytännön sovelluksissa.
Ilmatieteen laitos on mukana kehittämässä prosessoria ja vastaa lumipeitteen, lumen vesiarvon (eli lumipeitteen sisältämän veden määrän) sekä maan jäätymisen ja sulamisen seurannan algoritmeista.
"CIMR-satelliitti tulee mullistamaan Maan kryosfäärin eli lumen ja jään peittämän alueen seurannan. Satelliitin avulla saadaan merkittävästi tarkempaa tietoa maapallosta. Tarkemmasta spatiaalisesta erotuskyvystä on hyötyä esimerkiksi vesivarojen seurantaan ja tulvien ennustamiseen", kertoo Kari Luojus Ilmatieteen laitokselta.
Projekti toteutetaan avoimesti ja läpinäkyvästi
Satelliitin avulla voidaan kerätä tietoa yli 20 geofysikaalisesta muuttujasta. Näitä ovat esimerkiksi merijää, sen kattavuus, liike ja konsentraatio, merenpinnan lämpötila ja suolapitoisuus, merituuli, maanpinnan lumipeite, maan kosteus ja erilaiset kasvillisuusparametrit.
Projektissa pyritään mahdollisimman suureen avoimuuteen, johon EUn Copernicus-ohjelmassa on vahvasti sitouduttu.
”Tarkoitus on avata data ja ohjelmistot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa loppukäyttäjille. Satelliittiin liittyvät dokumentit kehitetään JupyterBook-teknologiaan perustuvina verkkosivuina, ja ohjelmistoissa hyödynnetään avointa lähdekoodia ", kertoo Thomas Lavergne Norjan Ilmatieteen laitoksesta.
Projektia johtaa Norjan Ilmatieteen laitos, ja siinä on mukana 12 kumppania, pääasiassa Euroopasta. Mukana on tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja avaruusteollisuutta. Laaja yhteistyö korostaa julkisten toimijoiden ja yksityisen sektorin kumppanuuden merkitystä avaruustutkimuksen ja -teknologian edistämisessä.
Projektia valvoo Italian Frascatissa sijaitseva ESAn kaukokartoituskeskus ESRIN, joka vastaa ESAn kaukokartoitusohjelmasta, maasegmentin kehittämisestä ja hallinnoinnista. Muita ESRINin ylläpitämiä satelliitteja ovat esimerkiksi CryoSat, SMOS, Sentinel-1, Sentinel-2, Sentinel-3 ja CRISTAL.
Lisätietoja:
ryhmäpäällikkö, TkT Kari Luojus, Ilmatieteen laitos, p. 040 505 8417, kari.luojus@fmi.fi