Aluskasvit lisäsivät peltojen hiilensidontaa – vaikutus voidaan todentaa satelliittien avulla
Ilmatieteen laitoksen työntekijä Veronika Meriläinen Hauholla Lantmännenin koetilan pellolla elokuussa 2023. Kuva: Layla Höckerstedt.Hauhon koetilalla tehdyissä mittauksissa havaittiin, että aluskasvit lisäsivät maaperän hiilisyötettä noin kymmenellä prosentilla. Lisäksi sadonkorjuun jälkeen pelloista vapautui kaksi kolmannesta vähemmän hiiltä kuin syksynä, jolloin pelto kynnettiin ja aluskasveja ei käytetty.
Tutkimuksessa saavutettiin myös merkittävä läpimurto hiilitaseen seurannassa. Kehitetty menetelmä yhdistää viljapelloilla tehdyt mittaukset ja Sentinel-2-satelliittien tuottaman datan. Menetelmällä voidaan seurata hiilitasetta peltolohkoittain kustannustehokkaasti.
”Tarkkojen pellon ja ilmakehän välisten hiilenvaihtomittausten yleistäminen satelliittidatan avulla on todellinen läpimurto. Se tekee hiilitaseen seurannasta kustannustehokasta ja tuo yrityksille ja viljelijöille uuden käytännön työkalun. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös kansallisessa ilmastoraportoinnissa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski.
Tutkimustulokset ovat avoimesti saatavilla Pelto-observatorio-verkkopalvelussa, jossa viljelijät voivat tarkastella hiilitaseen kehitystä lähes reaaliajassa. Palvelu antaa konkreettisen työkalun kestävien viljelytoimien tukemiseen.
Tuloksista on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli Carbon Management -lehdessä. Artikkelin käsikirjoitus on avoimesti saatavilla.
Tutkimushanke toteutettiin Ilmatieteen laitoksen johdolla vuosina 2022–2025, ja sen rahoitti Lantmännen.
Lisätietoja:
tieteellinen johtaja Jari Liski, Ilmatieteen laitos, p. 040 748 5088
Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.