Maailman otsonipäivä 16. syyskuuta: otsonikerros jatkaa palautumistaan
Kuva: Rigel KiviYläilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Neljäkymmentä vuotta sitten laadittiin otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus, jossa valtiot sopivat ryhtyvänsä toimiin otsonia tuhoavien aineiden käytön lopettamiseksi.
Työ onnistui – Montrealin pöytäkirja vuonna 1987 rajoitti otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä. Uusin WMO:n raportti vahvistaa Montrealin pöytäkirjan menestymisen: otsonia tuhoavat aineet (ODS) vähenivät ilmakehässä, ja merkkejä otsonikerroksen toipumisesta on havaittavissa.
"Esimerkiksi viime vuonna Etelämantereen otsoniaukko oli aiempia vuosia pienempi. Otsonikerroksen elpyminen on kuitenkin pitkä prosessi, joten sen jatkuva seuranta on välttämätöntä. Ilmastonmuutos osaltaan lisää vaihtelevuutta ja ääri-ilmiöitä, mikä vaikeuttaa pitkän aikavälin otsonimuutosten havaitsemista", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Tämän vuoden kansainvälisen otsonipäivän teemana on "tieteestä tekoihin", mikä kannustaa tutkijoita ympäri maailman jalkauttamaan tutkimustuloksia konkreettisiin tekoihin, kuten Wienin yleissopimuksella tehtiin otsonikerroksen pelastamiseksi.
Ilmatieteen laitos mittaa otsonia Helsingissä, Jokioisissa ja Sodankylässä
Otsonikerroksen tilaa ja Montrealin pöytäkirjan onnistumista seurataan tarkasti ympäri maapalloa.
"Ilmatieteen laitos tekee otsonimittauksia Helsingissä, Jokioisissa ja Sodankylässä. Sekä luotauksia että spektrisiä mittauksia on tehty Suomessa 1980-luvun lopulta asti", kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi.
Ilmakehän luotauksilla ja maanpinnalla olevilla mittalaitteilla seurataan sekä lyhytaikaista että monivuotista otsonimäärän muuttumista. Profiili- ja kokonaissarakemittaukset osoittavat merkittävän alhaisia otsoniarvoja esimerkiksi vuosina 1995-96, 2011 ja 2020. Tällöin pohjoinen napapyörre on ollut erityisen kylmä.
Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Ozone Climate Change Initiative -hankkeeseen sekä EU:n Copernicus Climate Change -projektiin tuottamalla pitkäaikaisia otsoniprofiiliaineistoja ja arvioimalla otsonin kehitystä.
Auringon UV-säteilyä seurataan Suomessa ja maailmanlaajuisesti
Otsonikerros suojaa maapalloa liialliselta auringon ultraviolettisäteilyltä, joten Montrealin pöytäkirjan toteutumista seurataan myös UV-säteilymittauksilla. Ilmatieteen laitos mittaa UV-indeksiä seitsemällä mittausasemalla eri puolilla Suomea. Lisäksi laitos seuraa otsonitilanteen kehitystä Etelämantereella Marambion tutkimusasemalla osana Argentiinan ja Suomen yhteistyötä; tutkimusasemalla mitataan muun muassa UV-säteilyä ja otsonia sekä muita ilmakehän koostumuksen parametreja.
Ilmatieteen laitos kehittää ja tuottaa useita satelliittipohjaisia UV-säteilytuotteita osana Euroopan avaruus- ja sääsatelliittijärjestöjen ESA:n ja EUMETSATin sekä EU:n toimintoja. Elokuussa 2025 laukaistussa uusimmassa Metop-SGA1-satelliitissa on Sentinel-5-mittalaite, jonka tuottamaa dataa käytetään globaalisti tutkimukseen sekä maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn määrästä tiedottamiseen.
Tänä vuonna käynnistyi seuraavan YK:n ja WMO:n otsoniarvioinnin kirjoitusprosessi. Tämä neljän vuoden välein julkaistava arviointi kokoaa yhteen maailmanlaajuisen otsonitutkimuksen tärkeimmät tulokset ja havainnot, jotta ilmakehän tilaa ja Montrealin pöytäkirjan onnistumista voidaan seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuvat arviointiin aktiivisesti sekä kirjoittajina että arvioijina.
Lisätietoja:
Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792
Erikoistutkija Rigel Kivi, Ilmatieteen laitos, puh. 040 542 4543
Erikoistutkija Viktoria Sofieva, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3413
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.