Äärilämpötilat ovat erityisen vaarallisia ihmisille, joilla yhdistyvät vakava sairaus ja sosiaalinen huono-osaisuus
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että helteisiin ja pakkasiin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus pitkäaikaissairailla ja sosiaalisesti huono-osaisilla ihmisillä oli yli kymmenkertainen verrattuna niihin ihmisiin, joilla oli vain toinen näistä riskitekijöistä tai ei kumpaakaan.
Sairauden ja huono-osaisuuden yhdistelmä kasvattaa riskiä
Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisen Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen 275 763 osallistujan ja brittiläisen Whitehall-tutkimuksen 9 681 osallistujan tietoja. Tutkijat vertasivat kuolleisuutta tavanomaisissa lämpötiloissa kuolleisuuteen kuumissa tai kylmissä äärilämpötiloissa. Kokonaisseuranta-aika oli 7–17 vuotta.
Molemmissa maissa äärilämpötiloihin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus kasautui voimakkaasti ihmisiin, joilla oli sekä terveydellistä että sosiaalista haavoittuvuutta. Tulokset viittaavat siten siihen, että äärilämpötiloilta suojautumisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ihmisiin, joilla huono terveydentila ja sosiaalinen huono-osaisuus yhdistyvät.
Suomalaisessa aineistossa äärilämpötiloihin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus oli tässä ryhmässä noin 28 kuolemaa 10 000 henkilövuotta kohti. Niillä, joilla ei ollut kumpaakaan haavoittuvuustekijää tai joilla oli vain toinen niistä, vastaava luku oli noin kaksi kuolemaa. Brittiläisessä aineistossa ero oli vielä suurempi: ylimääräinen kuolleisuus haavoittuvassa ryhmässä oli 197 kuolemaa 10 000 henkilövuotta kohtia, kun vastaava luku ilman haavoittuvuustekijöitä oli 6. Ero oli siis yli 30-kertainen.
Huomionarvoista oli, että pelkkä vakava sairaus tai sosiaalinen huono-osaisuus ei yksinään liittynyt yhtä suureen äärilämpötiloista johtuvaan ylimääräiseen kuolleisuuteen.
Terveydellinen haavoittuvuus määritettiin aiempien vakavien pitkäaikaissairauksien perusteella. Näihin kuuluivat sydän- ja verisuonitauti, syöpä, munuaissairaus, hengityselinsairaus tai hermoston rappeumasairaus. Sosiaalista haavoittuvuutta puolestaan arvioitiin henkilön asuinalueen sosioekonomisen huono-osaisuuden perusteella, jota mitattiin alueen koulutus- ja tulotasolla sekä työttömyydellä.
Miksi sosiaalinen asema vaikuttaa lämpötilojen terveysriskeihin?
Tutkijoiden mukaan sosioekonomiset olosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi mahdollisuuksiin suojautua helteiltä ja pakkasilta.
Huono-osaisilla alueilla asuvat ihmiset voivat muita useammin asua puutteellisesti eristetyissä asunnoissa, joissa lämmitys tai viilennys on riittämätöntä. Lisäksi kaupunkien korkeammat lämpötilat, ns. urbaanit lämpösaarekkeet, voivat lisätä altistumista helteille, ja korkeat energiakustannukset voivat vaikeuttaa suojautumista sekä kuumuudelta että kylmyydeltä. Vakavasti sairaalle ihmiselle nämä olosuhteet saattavat muodostaa erityisen suuren terveysriskin.
”Ilmastonmuutoksen voimistaessa helleaaltoja on erityisen tärkeää ottaa sopeutumisessa huomioon terveydentilan ja sosiaalisten olosuhteiden merkittävä yhteisvaikutus kuumuuden aiheuttamiin terveysriskeihin”, painottaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen.
Ilmaston lämpeneminen voi moninkertaistaa lämpötiloihin liittyvien kuolemien osuuden
Tutkijat arvioivat myös ilmaston lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia kuolleisuuteen. Ilmastomalleihin perustuvien laskelmien mukaan äärilämpötiloihin liittyvien kuolemien osuus kaikista kuolemista voisi kasvaa noin viisinkertaiseksi sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa, jos ilmastopäästöjä ei onnistuta hillitsemään ja maapallon keskilämpötila nousisi neljä astetta verrattuna esiteolliseen ilmastoon.
Suomessa äärilämpötiloihin liittyvien kuolemien arvioitu osuus kasvaisi 1,1 prosentista 5,5 prosenttiin ja Isossa-Britanniassa 1,0 prosentista 5,2 prosenttiin verrattuna seuranta-ajan noin yhden asteen lämpenemistä vastaaviin olosuhteisiin.
Vaikka ilmaston lämpeneminen vähentäisi kylmyyteen liittyviä kuolemia, helteiden lisääntymisestä aiheutuvat haitat olisivat mallinnuksen perusteella tätä suuremmat.
Tutkimuksessa keskityttiin lämpenemistasoihin verrattuna esiteolliseen aikaan yksittäisten skenaarioiden sijasta. Näin tutkimuksen tulokset esimerkiksi kahden asteen globaalin lämpenemisen terveysvaikutuksista eivät riipu, milloin kyseinen lämpemistaso saavutetaan. Yhdistämällä ilmastomallien antama arvio kuumien ja kylmien ajanjaksojen yleisyydestä tarkkaan 1 kilometrin resoluution mittauksiin perustuvaan dataan mahdollisti tulevaisuuden kuvauksen samalla alkuperäistä ilmastomallidataa huomattavasti korkeammalla resoluutiolla.
Tulevaisuuslaskelmissa ei ole otettu huomioon muita lämpenemisestä johtuvia ympäristötekijöiden muutoksia eikä myöskään tulevia muutoksia väestön terveydessä tai sopeutumistoimissa.
Lisätietoja
Erikoistutkija Antti-Ilari Partanen, Ilmatieteen laitos, antti-ilari.partanen@fmi.fi, puh. 050 532 2942
Erikoistutkija Kalle Nordling, Ilmatieteen laitos, kalle.nordling@fmi.fi, puh. 040 563 0865
Vanhempi tutkija, ryhmäpäällikkö Joonas Merikanto, Ilmatieteen laitos, joonas.merikanto@fmi.fi, puh. 040 566 8512
Professori Mika Kivimäki, Helsingin yliopisto, mika.kivimaki@helsinki.fi
Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavilla Nature Communications -lehdessä
Tutkimuksen viite: Kivimäki, M., Pentti, J., Frank, P., Nordling, K., de la Cruz Libardi, A., Nyberg, S. T., Ervasti, J., Käyhkö, J., Gonzales-Inca, C., Partanen, A.-I., Merikanto, J., Chen, Y., Gasparrini, A., Vahtera, J. Health risks of hot and cold temperatures in people with pre-existing conditions and social disadvantage. Nature Communications (2026). https://doi.org/10.1038/s41467-026-79203-3.
Tutkimusaineistot: Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus, 275 763 osallistujaa; Whitehall-tutkimus, 9 681 osallistujaa.
Tutkimusorganisaatiot: Helsingin ja Turun yliopistot, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, University College London, London School of Hygiene & Tropical Medicine.
Tutkimuksen rahoittajat: Helsingin yliopiston Interdisciplinary Research Openings, Suomen Akatemia, Wellcome Trust, UK Medical Research Council, US National Institute on Aging
