Uusiutuva energia voi käsitteenä johtaa harhaan
Kansalliseen ja kansainväliseen ilmastopolitiikkaan liitetään tyypillisesti ajatus uusiutuvan energian lisäämisestä, ja esimerkiksi Euroopan Unioni on asettanut sitovia tavoitteita uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Uusiutuvuus ei kuitenkaan ole tae päästöjen vähentämisestä tai ympäristön tai yhteiskunnan kannalta kestävästä kehityksestä.
Tuore tutkimus käy läpi esimerkkejä uusiutuva energia -käsitteen ongelmista aiemman tutkimuksen ja erilaisen historia-, tilasto- ja asiakirja-aineiston pohjalta. Sen mukaan riskinä on, että uusiutuvan energian käsite ohjaa keskustelua ja päätöksentekoa ilmasto- ja ympäristövaikutusten osalta epäedulliseen suuntaan.
Vaihtoehtona uusiutuvan energian -käsitteelle olisi tutkimuksen mukaan jaotella energiantuotanto hiilipäästöjen ja sen mukaan, perustuvatko ne polttamiseen. Tällöin luokiteltaisiin yhteen kaikki erittäin vähäpäästöinen tuotanto, kuten aurinko-, tuuli- ja ydinvoima.
Tutkimuksessa todetaan, että maailman keskilämpötilan kasvun hillintä 1,5 asteeseen edellyttää koko energiajärjestelmän ja yhteiskunnan muuttamista hyvin vähäpäästöiseksi, ja käsitteistön tulisi tukea tässä onnistumisen arviointia.
Uusiutuva ei ole yhtä kuin kestävä
Käsitteenä uusiutuva energia niputtaa yhteen hyvin erilaisia tapoja tuottaa energiaa, ja niihin liittyy kovin erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Mahdollisuudet hyödyntää eri energianlähteitä vaihtelevat alueellisesti, ja maiden ja alueiden vertailu pelkästään uusiutuvan energian käsitteen kautta ei siksi usein ole mielekästä.
Se, että energianlähde määritellään uusiutuvaksi, ei vielä tarkoita, että sen käyttö olisi kestävää. Viime vuosina erityisesti bioenergian ympäristövaikutukset ovat saaneet huomiota, mutta mikään tapa tuottaa energiaa ei ole täysin haitaton, ja kaikki nykyinen energiantuotanto vaatii uusiutumattomien kaivannaisten hyödyntämistä.
Uusiutuvan energian lisäämiseen perustuva politiikka on ilmastonäkökulmasta tuottanut ristiriitaisia tuloksia. Yleisesti korkea uusiutuvan energian osuus ei välttämättä kerro tasa-arvoisesta, taloudellisesta tai ympäristöystävällisestä energiapolitiikasta. Uusiutuvan energian käsitettä voidaan käyttää myös korostamaan fossiilisen maakaasun tai bioenergian ekologisuutta tai ilmastoystävällisyyttä.
Uusiutuvan energian visuaalisessa viestinnässä korostuvat aurinko- ja tuulivoimalat, vaikka uusiutuvista vesivoima ja bioenergia kattavat huomattavasti suurimman osuuden energian kokonaiskulutuksesta.
Lisätietoja:
tutkija Atte Harjanne, Ilmatieteen laitos, puh. 050 373 1841, atte.harjanne@fmi.fi
Harjanne, A. & Korhonen, J. M. (2019). Abandoning the concept of renewable energy, Energy Policy 127, 330-340. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2018.12.029.
Tutkimusta rahoitti Jenny ja Antti Wihurin rahasto.