Ilmastonmuutos kasvattaa kuumuudesta aiheutuvaa kuolleisuusriskiä tulevaisuudessa
Vuoteen 2100 asti ulottuvien skenaarioiden avulla arvioitiin, miten kuumuuteen liittyvä kuolleisuus voi kasvaa ja vastaavasti kylmyyteen liittyvä kuolleisuus vähentyä tulevina vuosikymmeninä eri hyvinvointialueilla. Helsingin skenaarioissa demonstroitiin lisäksi, miten kasvava väestö ja mahdollinen sopeutuminen lämpenevään ilmastoon voivat vaikuttaa riskeihin.
”Mallinnuksen tulokset osoittivat, että kuumarasituksen liittyvä kuolleisuusriski voi moninkertaistua tulevaisuudessa. Kylmyyteen liittyvä kuolleisuusriski todennäköisesti vähenee”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Lisa Haga.
Tulokset osoittivat, että suurimmassa osassa (14/19) hyvinvointialueita kuumarasitukseen liittyvä kuolleisuusriski kasvaisi ja kylmään liittyvä pienenisi. Kuolleisuuden lämpötilariippuvuudessa on kuitenkin alueiden välillä myös eroja ja tuloksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.
Tutkimus perustuu vuoden 2000–2017 kuolleisuusaineistoon, josta mallitettiin kuolleisuuden lämpötilariippuvuus nykyisessä ilmastossa. Niiden sekä kahden ilmastonmuutosskenaarion pohjalta laskettiin tulevaisuuden skenaarioita kymmenen vuoden keskiarvoina vuosisadan loppuun asti. Tutkimuksessa käytettiin kohtalaisten (SSP2-4.5) ja suurten (SSP5-8.5) kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioita. Kuuma- ja kylmäkuolleisuus tarkoittavat kuolemantapauksia, joissa korkeat tai matalat lämpötilat kuormittavat esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistöä tai hengityselimistöä ja voivat lisätä kuoleman riskiä.
Kuumuuteen liittyvät ylimääräiset kuolemat Helsingissä riippuvat ilmastonmuutoksen etenemisestä ja siihen sopeutumisesta
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tarkemmin kuumuuden aiheuttamaa kuolleisuusriskiä Helsingissä. Arvioissa otetaan huomioon erilaisia väestöennusteita ja skenaarioita siitä, miten hyvin lämpenevään ilmastoon sopeudutaan. Sopeutuminen voi olla sekä vähitellen toteutuvaa ihmisten fysiologista sopeutumista lämpenevään ilmastoon että aktiivisia toimia helteisiin varautumiseksi.
Vertailujaksolla 2010–2019 Helsingissä oli noin sata kuumuuteen liittyvää ylimääräistä kuolemantapausta. Vuosina 2090–2099 määrän arvioidaan kasvavan noin 300–3000 tapaukseen riippuen ilmastonmuutoksen voimakkuuden, sopeutumistoimien ja väestönkehityksen yhdistelmästä.
Kuumuuteen liittyvien kuolemantapausten määrän arvioidaan vähintään kaksinkertaistuvan Helsingissä skenaariossa, jossa ilmastonmuutos on kohtalainen ja toteutuu 50%:n sopeutumistaso. 50 %:n sopeutumistaso tarkoittaa, että sopeutumistoimilla ennenaikaisten hellekuolemien määrä puolittuu verrattuna tilanteeseen, jossa ei sopeuduta. Jos ilmasto lämpenee suurten päästöjen skenaarion mukaisesti, ylimääräisten kuolemantapausten määrä voisi olla 50 % sopeutumistasolla jopa kuusi kertaa suurempi nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
Mallinnustulokset eri skenaarioissa demonstroivat, miten suurista muutoksista voi olla kyse ja miten ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet vaikuttavat lämpötilaan liittyvään kuolleisuusriskiin. ”Kuumuuteen liittyvän kuolleisuusriskin puolittuminen edellyttää laajoja sopeutumistoimia”, Lisa Haga sanoo. Äärevien säätilanteiden ja yksittäisten helleaaltojen vaikutusten tutkimus on jatkossakin tärkeää, jotta arvioita sään vaikutuksista suomalaisten terveyteen voidaan tarkentaa.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Lisa Haga, Ilmatieteen laitos
Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.
Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla International Journal of Biometeorology -lehdessä.
Viite: Haga, L., Ruuhela, R., Fronzek, S. et al. Future temperature-related mortality in various climate change and adaptation scenarios in Finland. Int J Biometeorol 70, 79 (2026). https://doi.org/10.1007/s00484-025-03105-0.
