Lämpenevät kaupungit muokkaavat kasvien kasvukausia

Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa havaittiin, että siinä missä korkeammat lämpötilat aikaistavat kasvukautta mitä lähempänä kaupunkia ollaan, kasvukausi myös päättyy aiemmin useissa Euroopan pääkaupungeissa. Tulos eroaa aiemmista karkeamman resoluution aineistoja hyödyntävistä tutkimuksista, joissa kasvukauden on havaittu päättyvän kaupungeissa myöhemmin. Nyt käytössä ollut Sentinel-2-satelliitin havaintoihin perustuva, Euroopan unionin Copernicus-ohjelman tarjoama aineisto mahdollisti huomattavasti tarkemman tarkastelun.

“Optisten kaukokartoitusaineistojen tarkkuus on erityisen tärkeää kaupungeissa, joissa kasvillisuus on usein vaihtelevaa ja pirstaleista. Rakennukset ja muu maankäyttö vaikuttavat satelliitin havaitsemaan signaaliin, ja mitä vähemmän kasvillisuutta on, sitä tarkempaa dataa tarvitaan”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Amanda Ojasalo Helsingin yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta.

Kasvillisuuden erot selittävät havaintoja

Tutkimuksessa mallinnettiin myös kasvukauden alkuun ja loppuun vaikuttavia tekijöitä. Lämpötila osoittautui tärkeimmäksi muuttujaksi kasvukauden alkaessa, mutta kasvukauden päättymiseen vaikutti voimakkaasti myös kasvillisuustyyppi. Erityisesti lyhyen kasvillisuuden, kuten nurmikoiden suuri osuus indikoi aiempaa kasvukauden päättymistä.

“Kaupunkien ja luonnontilaisten alueiden kasvillisuus eroaa merkittävästi, ja tällä on suuri vaikutus satelliittien havaitsemaan ekosysteemitason kasvukauteen. Kaupungeissa on esimerkiksi usein enemmän ruohoa kuin puita, kun taas kaupunkien ulkopuolella tilanne voi olla päinvastainen. Hellejaksot lisäävät kuivuutta erityisesti kaupungeissa, mikä yhdessä erilaisen lajiston kanssa voi selittää havaittua kasvukauden aiempaa päättymistä”, Ojasalo jatkaa.

Tutkimus julkaistiin Urban Forestry & Urban Greening -tiedelehdessä. Tulokset ovat merkittäviä, sillä kasvukauden muutokset vaikuttavat kaupunki-ilmastoon ja hiilenkiertoon, sekä kertovat lämpenevän ilmaston vaikutuksista.

Seuraavaksi tutkijat selvittävät tarkemmin, miten kaupungin sisäinen mikroilmasto ja kasvilajit vaikuttavat kasvukauden vaihteluun Helsingissä.

Tutkimuksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriön DREAM-tohtoripilottiohjelma, joka toimii läheisessä yhteistyössä Suomen akatemian FAME-lippulaivaohjelman kanssa.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Amanda Ojasalo, Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos, amanda.ojasalo@helsinki.fi

Artikkeli on avoimesti saatavilla Urban Forestry & Urban Greening -lehdessä.

Viite: Ojasalo, A., Lindqvist, H., Willberg, E., Toivonen, T. & Maeda, E.E. 2025. Vegetation phenology along urban-rural gradients across European capital cities. Urban For. Urban Green., 112, 129004.