Rataverkon talvikunnossapidon takana on monen toimijan yhteispeli – sääennusteet varautumisen kulmakivenä
Rautateillä talveen varaudutaan ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Käytännön kunnossapidosta vastaavat kilpailutuksella valitut urakoitsijat. Urakoitsija toteuttaa kunnossapidon sovitun palvelutason mukaisesti itse valitsemillaan keinoilla ja resursseilla.
"Keskeisimmässä roolissa talvikauden onnistumisessa on eri toimijoiden valtakunnallinen sekä alueellinen yhteistyö, joka varmistetaan tekemällä varautumissuunnitelmat erilaisiin talvikauden haasteisiin liittyen", toteaa ratojen kunnossapidon teettämisyksikön päällikkö Teemu Poussu Väylävirastosta.
Ilmatieteen laitoksen kattava palvelukokonaisuus kunnossapitäjän tukena
Talvikunnossapidon varautumisessa isossa roolissa ovat Ilmatieteen laitoksen tuottamat sääpalvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat muun muassa sääpäivystyksen tuottamat ennakkohälytykset, joita meteorologit antavat esimerkiksi voimakkaasta tuulesta, runsaista lumisateista, kireistä pakkasista ja nopeista lämpötilan vaihteluista. Kausiennusteitakin hyödynnetään pidemmän aikavälin varautumisessa, kuten talvikaudella kolmen kuukauden keskimääräinen lumensyvyysennuste.
Lisäksi Ilmatieteen laitos toimittaa tiedotteita vaaraa aiheuttavista säätilanteista, pitää briiffaustilaisuuksia ja tuottaa tarvittaessa jälkiraportteja haastavista säätilanteista. Tieto kulkee kohdennetusti oikeille kunnossapitoalueille, joita Suomen rataverkolla on 12. Viestejä, hälytyksiä tai tiedotteita lähtee melkein päivittäin kunnossapidon ennakoinnin ja päätöksenteon tueksi.
"Yhteistyö ja tiedonvaihto on tiivistä, ja runsaan digitaalisen tiedon lisäksi kunnossapitäjän ja liikenteenohjauksen käytössä on myös meteorologien ammattitaito. Kattavassa palvelukokonaisuudessa tieto kulkee nopeasti, ja kunnossapitäjä pääsee myös keskustelemaan suoraan sääasiantuntijan kanssa, jolloin säätieto ei jää oman tulkinnan varaan. Jatkuvasti myös mietimme yhdessä, mitä voimme tehdä jatkossa entistä paremmin hienosäädön tai uusienkin elementtien kautta", kertoo yhteyspäällikkö Minna Haikonen Ilmatieteen laitokselta.
Yksi uusimpia palvelukokonaisuuden kehitysaiheita on koneoppimisella tuotettu kiskon lämpötilaennuste, jota voidaan hyödyntää ympäri vuoden. Tulevaisuudessa koneoppimisen avulla voidaan mahdollisesti ennustaa suoraan tietyn toimenpiteen todennäköisyyttä, esimerkiksi rataverkon vaihteiden lumenputsaustarvetta.
Mikäli sääennusteissa näkyy erityisen vaativia keliolosuhteita, voidaan rataverkolla tehtäviä töitä perua tai harventaa junaliikennettä yhteisellä päätöksellä eri toimijoiden kesken. Harvennettu liikenne antaa paremmat mahdollisuudet talvikunnossapitoon ja pienentää häiriöiden riskiä rataverkolla.
Myös yllätyksiin on varauduttu
Eri rautatietoimijoiden yhteinen talvivarautumisryhmä on ollut toiminnassa vuodesta 2019 asti. Ryhmä ohjaa kaikkien toimijoiden (Väylävirasto, Fintraffic Raide, liikenteenharjoittajat) yhteistä talveen varautumista, seuraa tilannekuvaa läpi talven sekä tunnistaa erilaisia kehittämistarpeita.
Esimerkiksi lumityöt suunnitellaan yhteistyössä liikenteenohjauksen, viraston ja kunnossapitäjän kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne.
"Hyvistä suunnitelmista huolimatta myös yllätyksiä voi tulla. Siksi talvikaudellakin toimii kullakin kunnossapitoalueella ympärivuorokautinen päivystys viankorjauksiin", Poussu sanoo.
Talvikunnossapito kehittyy vuosi vuodelta
Radan talvikunnossapitoa kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi ratojen kunnossapidon ja talvikaudelle jatkuvien rakentamishankkeiden yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina. Väyläviraston raivauspalvelu puolestaan auttaa tehostamaan palautumista häiriötilanteista, jos esimerkiksi puita kaatuu myrskyn aikana radalle. Riskipuita myös poistetaan ympäri vuoden ratojen varsilta sekä kaatumisten että tykkylumiongelmien ehkäisemiseksi.
"Liikenteen kannalta keskeisimpiin vaihteisiin on asennettu vaihdelämmitykset, jotka sulattavat lunta ja jäätä vaihteista. Kaikki vaihdelämmitykset myös tarkastetaan ennen talvikauden alkua. Lisäksi lumiharjoja on noin sadassa vaihteessa, ja niitä asennetaan mahdollisuuksien mukaan lisää jatkuvasti", Poussu toteaa.
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Minna Haikonen, Ilmatieteen laitos p. 050 594 0041, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Ratojen kunnossapidon teettäminen -yksikön päällikkö Teemu Poussu, Väylävirasto p. 029 534 3974, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Rataverkon talvihoito (Väylävirasto)
