Ilmatieteen laitos seuraa otsonikerroksessa tapahtuvia muutoksia satelliittien ja maanpintamittausten avulla
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä otsonipäivää. Yläilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa haitalliselta auringon ultraviolettisäteilyltä. Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö rajoitettiin Montrealin pöytäkirjassa vuonna 1987. Sen seurauksena otsonikerros on alkanut elpyä, mutta vuosien välinen vaihtelu jokakeväisessä otsonikadossa on suurta erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla.
Juuri nyt eletään mielenkiintoisia aikoja eteläisellä pallonpuoliskolla, kun siellä on kevät ja otsonikato on voimistumassa napa-alueella. Ilmatieteen laitos seuraakin aktiivisesti otsoniaukon kehitystä sekä satelliittien että maanpintamittausten avulla.
“Myös suomalais-argentiinalaisena yhteistyönä tehtävät otsoniluotaukset antavat tietoa otsonikerroksen pystyjakaumasta Marambion tutkimusasemalla Etelämantereella. Ilmatieteen laitoksen UV-säteilyä mittaava radiometri on juuri matkalla paikan päälle täydentämään vuonna 2000 alkanutta UV-mittausaikasarjaa", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Ilmatieteen laitos tuottaa maanpinta- ja satelliittimittausten avulla UV- ja otsonituotteita, joiden avulla tilannetta pystytään seuraamaan hetki hetkeltä. Lisäksi apuna ovat Ilmatieteen laitoksella kehitetty ennustemalli SILAM sekä kansainväliset ennustemallit.
"Vuodesta 2010 lähtien Ilmatieteen laitos on osallistunut Euroopan avaruusjärjestö ESAn Ozone-CCI-projektiin ja johtanut siinä pitkien aikasarjojen tuottamista. Näiden aikasarjojen erityispiirteenä on otsonin korkeusjakaumien tarkastelu suurella tarkkuudella", Ilmatieteen laitoksen tutkija Viktoria Sofieva selittää.
Ilmastonmuutos hidastaa otsonikerroksen palautumista
Montrealin pöytäkirjan vaikutukset ehkäisevät myös ilmastonmuutosta hilliten omalta osaltaan kasvihuonepäästöjä. Tämä on hyvä asia, koska ilmastonmuutoksen on havaittu vaikuttavan otsonikerrokseen. Ilmastonmuutos hidastaa otsonikerroksen palautumista arktisessa stratosfäärissä ja saattaa jopa lisätä otsonikatoa.
"Esimerkiksi keväällä 2020 havaittiin poikkeuksellisen voimakasta otsonikatoa arktisessa stratosfäärissä ", Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi kertoo.
Lisätietoja:
Neljän vuoden välein järjestettävä kansainvälinen Quadreannial Ozone -symposium järjestetään tänä vuonna verkossa 3.-9.10.2021. Symposiumi kokoaa otsonitutkijat esittämään tutkimustuloksiaan, jotka käsittelevät ilmakehän otsonia, sen havainnointia ja vaikutusta ihmisten terveyteen ja ekosysteemeihin.
Tutkimuksia
von der Gathen, P., Kivi, R., Wohltmann, I. et al. Climate change favours large seasonal loss of Arctic ozone. Nat Commun 12, 3886 (2021). https://doi.org/10.1038/s41467-021-24089-6
Sofieva, V. F., Szeląg, M., Tamminen, J., Kyrölä, E., Degenstein, D., Roth, C., Zawada, D., Rozanov, A., Arosio, C., Burrows, J. P., Weber, M., Laeng, A., Stiller, G. P., von Clarmann, T., Froidevaux, L., Livesey, N., van Roozendael, M., and Retscher, C.: Measurement report: regional trends of stratospheric ozone evaluated using the MErged GRIdded Dataset of Ozone Profiles (MEGRIDOP), Atmos. Chem. Phys., 21, 6707–6720,https://doi.org/10.5194/acp-21-6707-2021, 2021
Muualla verkossa
Vanhempi tutkija Viktoria Sofieva, Ilmatieteen laitos, viktoria.sofieva@fmi.fi, puh. 050 380 3413 Erikoistutkija Rigel Kivi, Ilmatieteen laitos, rigel.kivi@fmi.fi, puh. 029 539 2728 Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, kaisa.lakkala@fmi.fi, puh. 040 747 6792