UV-säteilyltä pitää suojautua jo huhtikuussa, parhaat suojautumiskeinot ovat varjo, vaatteet ja voide
Suomessa UV-säteily on voimakkaimmillaan muutamien viikkojen ajan ennen ja jälkeen juhannuksen. Kesäpäivän seisauksen tienoilla aurinko nousee taivaalla niin korkealle kuin se Suomen leveysasteilla on mahdollista. Näinä päivinä UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää Suomen eteläosissa pilvettömänä päivänä voimakkaan säteilyn rajan eli lukeman kuusi. Tällaisia päiviä on kesässä keskimäärin yhdeksän. Pohjois-Suomessa UV-indeksi kohoaa samalla ajanjaksolla korkeintaan viiteen.
UV-säteilyltä kannattaa suojautua, kun UV-indeksi ylittää luvun kolme. Eteläisessä Suomessa suojautumisraja alkaa keskipäivällä ylittyä huhtikuun puolivälissä. Suojautumisrajan ylittäviä päiviä saattaa esiintyä syyskuun puoliväliin saakka. Pohjois-Suomessa suojautumisraja ylittyy keskimäärin toukokuun loppupuolelta elokuun alkupäiviin, mutta voi ylittyä aurinkoisina päivinä jo huhtikuussa.
”Parhaat suojautumiskeinot ovat varjo, vaatteet ja voide”, sanoo tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta.
On hyvä muistaa, että varjoon vetäytyminen ei suojaa UV-säteilyltä kokonaan. Suora säteily pysähtyy varjostavaan rakenteeseen, mutta varjoonkin pääsee hajasäteilyä. Pilvettömänä päivänä UV-säteilyn määrä voi kuitenkin jopa puolittua varjossa.
UV-indeksiä kannattaa seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste -sivulta, jotta voimakas UV-säteily ei pääse yllättämään. UV-indeksin arvon voi pian tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksesta, joka uudistuu toukokuussa.
Ihon palaminen vaurioittaa solujen perimää
Jos iho saa liikaa UV-säteilyä, se palaa. Iho punoittaa, kuumottaa ja on arka muutaman päivän ajan. Palamista ei osata pitää välttämättä pahana asiana, sillä iho näyttää korjaantuvan entiselleen.
”Punoittava ja kuumottava iho on kuitenkin merkki vakavista soluvaurioista”, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) erityisasiantuntija Anne Höytö.
Perimäaineksen vaurioitumisen lisäksi UV-säteily vaurioittaa ihon tukirangan kollageeni- ja elastaanisäikeitä. Ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, mutta korjaamattomat perimävauriot voivat johtaa ihosyövän kehittymiseen. Tukirangan vauriot näkyvät ajan myötä ihon ikääntymisenä, eli rypistymisenä ja pigmenttimuutoksina.
Ihon palamisherkkyyteen vaikuttaa ihotyyppi. Siinä missä UV-indeksin ollessa kolme vaaleahiuksinen ja -ihoinen, pisamainen henkilö palaa noin 40 minuutissa, ruskeahiuksinen ja -silmäinen henkilö pystyy oleskelemaan auringossa palamatta yli puolitoista tuntia.
Melanoomadiagnoosit vähenivät reippaasti vuonna 2020
Ruskettunut iho on useimpien mielestä edelleen hyvännäköinen, vaikka lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat ihovaurion merkkejä. Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista ihannoi rusketusta. Reilu kymmenen vuotta sitten rusketusta ihannoi 76 prosenttia, eli asenteet muuttuvat, vaikkakaan eivät kovin nopeasti.
Melanoomaan sairastui Suomessa vuonna 2020 826 miestä ja 717 naista. Tämä on 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessa normaalisti sekä naisilla että miehillä noin viiden prosentin vuosivauhtia.
”Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna”, miettii tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Tämä on Pitkäniemen mukaan huolestuttavaa, koska mitä varhaisemmin melanooma löydetään, sitä parempi ennuste taudilla on. Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa. On odotettavissa, että lähivuosina melanoomaa diagnosoidaan selvästi enemmän, kun korona-aikana diagnosoimatta jääneet taudit löytyvät.
Lisätietoja:
Tutkija Anu Heikkilä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fi Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu
Erityisasiantuntija Anne Höytö, Säteilyturvakeskus, puh. 09 759 88305, anne.hoyto@stuk.fi UV-säteily, aurinko ja solarium (STUK)
Tilastojohtaja Janne Pitkäniemi, Syöpäjärjestöt, puh. 050 372 3335 Aurinko ja UV-säteily (Syöpäjärjestöt) Säteilyturvakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen Fressis-palvelun yhteinen nuorille suunnattu #suniho-kampanja kertoo tulevana kesänä ihon palamisen haitallisuudesta ja siitä, milloin suojautuminen on tarpeen.
