Rakeita satoi kesällä tavanomaista useammin – raesateet painottuivat Pohjois- ja Länsi-Suomeen

Ilmatieteen laitoksen mukaan raekauden 2025 käynnistymistä hidasti alkukesän tavanomaista kylmempi säätyyppi, joka kesti pitkälle kesäkuuhun. Lämmön saavuttua heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun koettiin runsaasti raesateita.

Kesän rakeet painottuivat pohjoiseen ja länteen. Samoilla alueilla havaittiin myös paljon maasalamoita: esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa esiintyi yhteensä 40 prosenttia koko kesän maasalamoista. Etelässä ja idässä raekuuroja esiintyi tavanomaista vähemmän.

Rakeita havaittiin 54 päivänä ja suuria rakeita, eli halkaisijaltaan vähintään kaksisenttisiä rakeita, havaittiin 18 päivänä; molempia yli keskiarvon. Havaintojen määrä suurista rakeista (38 kappaletta) jäi sen sijaan hieman keskiarvon alapuolelle.

"Heinä- ja syyskuussa raepäiviä oli tavanomaista enemmän, mikä paikkasi hiljaista touko-kesäkuuta", summaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen.

Viisisenttisiä jättirakeita havaittiin kahtena päivänä

Ensimmäiset jäärakeet satoivat toukokuun 6. päivänä ja ensimmäiset suuret rakeet toukokuun 25.päivänä Kuusamon Närängänvaarassa. Sää oli varsin vaihtelevaa läpi kesäkuun, ja säätyyppi jatkui samanlaisena heinäkuun alkuun asti. Tilannetta kuvastaa hyvin se, että heinäkuun alkaessa maasalamoita oli rekisteröity Suomessa vain 2 600 kappaletta, eli 8 prosenttia vastaavan ajan keskimääräisestä määrästä (noin 32 000 kpl).

"Ukkosten esiintyminen on usein verrattain hyvä indikaatio nousuliikkeistä, joita rakeet tarvitsevat kasvaakseen. Heikommatkin nousuliikkeet riittävät muodostamaan rakeita kesän viileämpien sääjaksojen aikana, joskin raekoko jää tyypillisesti tällöin alle kahden senttimetrin", Tuovinen selittää.

Lämpö saapui Suomeen kunnolla heinäkuun alun jälkeen, ja voimakkaampia ukkossateita esiintyi heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun. Kesän suurimmat rakeet satoivat Ylitorniossa Mellakoskella heinäkuun 25. päivänä, jossa ne olivat viiden senttimetrin kokoisia. Hetkeä myöhemmin hieman pohjoisempana Jolanginniemessä satoi halkaisijaltaan 4,5 senttimetrin suuruisia rakeita. Myös heinäkuun 31. päivänä satoi varsin suuria rakeita eri puolilla maata: Iisalmessa rakeet olivat halkaisijaltaan jopa viiden senttimetrin luokkaa. Jättirakeita, joiden läpimitta on vähintään viisi senttimetriä, havaittiin siis kesällä kahtena eri päivänä.

Elokuun alun jälkeen sää viileni ja muuttui jälleen vaihtelevaksi. Syyskuussa lämpöä ja kosteutta riitti vielä niin, että kuukaudesta tuli lähes kesäkuukausien veroinen raepäivien lukumäärällä mitattuna. Syyskuun maasalamamäärä olikin yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna, ja etenkin 9. päivän yli 3 000 maasalamaa voidaan pitää harvinaisena ukkospäivänä syyskuulle. Syyskuussa satoi vielä kahtena päivänä kahden senttimetrin kokoisia jäärakeita; tyypillisesti syyskuussa sataa rakeita noin viitenä päivänä.

Raekausi kestää toukokuusta syyskuulle

Raekausi käynnistyy Suomessa maan eteläosassa toukokuun alkupuolella, pohjoisempana kesäkuun alkuun mennessä ja päättyy usein elokuun lopussa tai syyskuun alkupuolella. Pieniä rakeita voi esiintyä kuitenkin raekauden ulkopuolellakin.

Rakeita on kahta eri tyyppiä: kesäisiin kuuropilviin liittyviä jäärakeita ja keväällä tai syksyllä esiintyviä kylmän purkaukseen liittyviä lumirakeita. Jäärakeet ovat kovia ja osin läpinäkyviä jääkappaleita, jotka satavat alas korkeista kuuro- tai ukkospilvistä. Suomessa jäärakeet ovat tyypillisesti läpimitaltaan 5–10 millimetriä, mutta suurimmat havaitut ovat olleet 90 millimetrin kokoisia.

Lumirakeet ovat huhti–toukokuussa, etenkin kylmänpurkauksissa esiintyviä valkoisia, timanttia muistuttavia kappaleita, jotka ovat muodostuneet lumen ja jään yhdistelmästä huurtumalla. Kooltaan ne ovat tyypillisesti 3–8 millimetriä. Talviaikaan ja varhain keväällä esiintyy myös lumijyväsiä, jotka ovat hyvin hauraita ja muistuttavat mannaryynejä.

Lisätietoja:

Meteorologi Jari Tuovinen, Ilmatieteen laitos, jari.tuovinen@fmi.fi

Raekausi Suomessa

Lisätietoa rakeista