Ilmakehän musta hiili on edelleen kysymysmerkki – suomalainen tutkimus tukee EU:n uusia ilmanlaatuvaatimuksia
Musta hiili on yksi voimakkaimmista ilmastoa lyhyellä aikavälillä lämmittävistä ilmansaasteista, mutta sen vaikutusta ilmastoon on yhä vaikea arvioida tarkasti. Uudessa tutkimuksessa käytiin läpi poikkeuksellisen laaja mustan hiilen mittausaineisto: yli kaksisataa eri puolilla maailmaa mitattua tulosta useiden vuosikymmenten ajalta. Aineisto sisältää hyvin erilaisia mittausympäristöjä ja erilaisia mittausmenetelmiä.
“Näin laajan aineiston avulla pystyimme tunnistamaan, miksi mustan hiilen ilmastovaikutuksista on saatu niin erilaisia tuloksia. Osa vaihtelusta on todellista, mutta osa johtuu siitä, miten ja millä laitteilla hiukkasia mitataan”, sanoo tutkimusta johtanut Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Eija Asmi.
Mustan hiilen ilmastoa lämmittävä vaikutus vaihtelee
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että mustan hiilen kyky lämmittää ilmastoa ei ole vakio. Se riippuu hiukkasten koosta, rakenteesta ja siitä, miten ne ovat sekoittuneet muihin ilmassa oleviin aineisiin. Siksi yksinkertaiset oletukset eivät riitä, kun arvioidaan ilmastovaikutuksia tai suunnitellaan päästövähennyksiä.
Musta hiili on sekä ilmaston että ilmanlaadun kannalta tärkeä tutkimusaihe. Euroopan unioni on uudistanut ilmanlaadun raja-arvoja ja seurantaa koskevaa direktiiviä, ja musta hiili on mukana direktiivissä ensimmäistä kertaa.
“Kun musta hiili otetaan osaksi sääntelyä, mittausten laadun merkitys kasvaa ratkaisevasti. Ilman luotettavaa mittaustietoa ei voida arvioida, missä määrin päästöjä voidaan ja kannattaa vähentää”, Eija Asmi toteaa.
Euroopan laajuinen mittausverkosto varmistaa mittausten yhdenmukaisuuden
Ilmatieteen laitos on pitkään ollut mukana eurooppalaisessa ACTRIS-tutkimusinfrastruktuurissa, jonka tavoitteena on varmistaa, että ilmakehän mittaukset ovat korkealaatuisia ja yhteismitallisia.
Ilmatieteen laitoksen vahva metrologiaosaaminen ja monipuoliset mittaukset tukevat siis sekä ilmanlaadun seurantaa että ilmastonmuutoksen hillintää.
“Tarkempi mittaustieto auttaa löytämään täsmällisempiä ja tehokkaampia keinoja puuttua monimutkaisiin ongelmiin. Se on sekä tieteen että yhteiskunnan etu”, Eija Asmi tiivistää.
Lisätietoja:
Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Eija Asmi, Ilmatieteen laitos, p. 0295 395 352
Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.
Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla npj Climate and Atmospheric Science -tiedelehdessä.
Tutkimusartikkelin viite:
Asmi, E., Sipkens, T.A., Saturno, J. et al. Mass absorption cross-section of ambient black carbon aerosols - a review. npj Clim Atmos Sci 9, 17 (2026). https://doi.org/10.1038/s41612-025-01288-2
