Tulossa uutta tietoa kosteikkojen kyvystä hillitä ilmastonmuutosta
Kuva: Pixabay.Suot ja kosteikot peittävät 5–8 prosenttia maapallon maapinta-alasta. Ne ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja maapallon hiilivaraston kannalta, sillä kosteikot ovat sitoneet itseensä noin 225 miljardia tonnia hiiltä. Kosteikkojen märkä ympäristö luo täydelliset olosuhteet hiilen pitkäaikaiseen varastoitumiseen. Kosteikkojen ennallistaminen on luontopohjainen ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Kosteikot voivat toimia myös kasvihuonekaasupäästöjen lähteinä, jos niiden veden pinnan taso laskee ojituksen seurauksena. Vielä ei kuitenkaan tiedetä riittävästi siitä, kuinka ja miten paljon kosteikot sitovat ja vapauttavat hiiltä ja millaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia niiden ennallistamisella on. Näitä selvitetään ALFAwetlands-projektissa, joka toteutetaan vuosina 2022–2026.
”Suomessa keskitymme erityisesti ojitettuihin ravinteikkaisiin suometsiin sekä niiden ennallistamistoimenpiteisiin. Ehdotuksen mukaan tapoja voivat olla muun muassa jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, joka suometsissä nostaa pohjaveden pintaa ja tasaa vedenpinnan vaihteluita, tai suometsiä voidaan vettämällä ennallistaa kohti luonnontilaisia soita”, kertoo erikoistutkija Tuula Larmola, ALFAwetlands-projektin apulaiskoordinaattori Luonnonvarakeskuksesta. ”Varmistamme, vähentävätkö nämä toimenpiteet tehokkaasti kasvishuonekaasupäästöjä ja miten ne vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja muihin ekosysteemipalveluihin.”
Projektia toteuttavat 15 organisaation asiantuntijat kymmenestä eri EU-maasta. Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan yhteenliittymään kuuluu useita eurooppalaisia tutkimuskeskuksia, yliopistoja ja ympäristöjärjestöjä.
”Olen ylpeä saadessani johtaa ALFAwetlandsin kaltaista projektia. Meillä on upea monialainen konsortio, johon kuuluu asiantuntijoita useilta aloilta, mikrobiologeista kaukokartoituksen osaajiin ja maaperätutkijoista sosioekonomisteihin ja mallintajiin. Olen varma, että asiantunteva ja monialainen tutkijaryhmämme tulee saavuttamaan tämän projektin kunnianhimoiset tavoitteet. Näin pääsemme askeleen lähemmäs EU:n asettamia ilmastotavoitteita”, sanoo projektikoordinaattori, erikoistutkija Liisa Ukonmaanaho Luonnonvarakeskuksesta.
Kosteikkojen toimintaa mitataan ja mallinnetaan
Ilmatieteen laitos on yksi projektin osallistujista Suomessa.
”Tarkastelemme mahdollisuuksia edistää ilmastonmuutoksen hillintää vähentämällä turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä metsien jatkuvan kasvatuksen ja ennallistamisen keinoin”, kertoo johtava tutkija Tuula Aalto Ilmatieteen laitokselta.
Ilmatieteen laitos on perustanut monipuolisia kasvihuonekaasuihin, kasvillisuuteen ja hydrologiaan liittyviä mittauksia ekosysteemien jatkuvaa seurantaa varten. Mittauksilla seurataan ja varmennetaan ennallistamistoimenpiteiden vaikutuksia.
Muutoksia ekosysteemin kasvihuonekaasutaseissa ja hiilivarastoissa ja niiden kehitystä tulevaisuudessa arvioidaan myös ekosysteemimalleilla. Mallinnuksessa hyödynnetään tutkimuskumppaneiden tuottamaa dataa, jolla pyritään parantamaan eurooppalaisten kosteikkojen kuvauksia malleissa.
Lisätietoja:
erikoistutkija Liisa Ukonmaanaho, Luonnonvarakeskus, p. 0295 325 115, liisa.ukonmaanaho@luke.fi
erikoistutkija Tuula Larmola, Luonnonvarakeskus, p. 0295 322 324, tuula.larmola@luke.fi
johtava tutkija Tuula Aalto, Ilmatieteen laitos, p. 0295 395 406, tuula.aalto@fmi.fi