Helsingin kesät lämpenevät – kuumuus kuormittaa erityisesti rakennetuilla alueilla
Ilmastomallinnusten perusteella keskilämpötilat nousevat Helsingissä kesäkuukausina keskimäärin 0,77–0,83 °C vuosina 2025–2054 ja 1,66–1,77 °C vuosina 2055–2084.
“Mallinnuksissa keskilämpötilat nousivat lähes samalla tavalla ympäri kaupunkia, joten lämpötilojen erot eri kaupunginosien välillä säilyivät lähes entisellään. Lämpeneminen pidentää myös aikaa, jolloin ihmiset altistuvat kuumuudelle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Olli Saranko.
Mallinnusten mukaan kaupungin lämpösaarekeilmiö on voimakkainta alueilla, joilla on paljon rakennuksia ja päällystettyjä pintoja. Viileämpää on kasvillisuuden peittämillä alueilla, joilla on metsiä tai puistoja. Lähellä rannikkoa meren läheisyyden viilentävä vaikutus näkyy tuloksissa selkeästi.
Tulokset perustuvat Ilmatieteen laitoksen joulukuussa 2025 julkaisemaan raporttiin, jossa tutkittiin erityisen kuumia kesäkuukausia menneessä sekä tulevassa ilmastossa. Selvityksen tilasi Helsingin kaupunki.
Helsingin kaupunki hyödyntää aineistoa monipuolisesti
Mallinnusten tuottama paikkatietoaineisto toimitettiin Helsingin kaupungin käyttöön. Helsingin kaupunki hyödyntää raporttia muun muassa helleriskikohteiden tunnistamisessa ja toimenpiteiden priorisonnissa.
"Kaupungin uusien palvelurakennusten suunnittelussa ja olemassa olevien peruskorjauksissa hellemallinnus antaa tärkeää taustatietoa muun muassa siitä, mille tasolle rakennusten kesäaikainen jäädytys pitäisi asettaa", sanoo projektipäällikkö Susanna Kankaanpää.
Hellemallinnus antaa myös tietoa siitä, missä kaupungin kuumimmat alueet sijaitsevat ja minkälaisia ne ovat. Tiedon perusteella uusien alueiden suunnittelussa pystytään paremmin huomioimaan myös keinot kuumiin jaksoihin varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Koneoppiminen paransi mallinnusten tarkkuutta
Tulosten tarkastelussa keskityttiin lämpötilaan ja ihmisten kokemaa kuumuutta kuvaavaan UTCI-lämpömukavuusindeksiin (Universal Thermal Climate Index). Indeksi huomioi lämpötilan lisäksi ilman kosteuden, tuulen ja auringonsäteilyn vaikutuksen ihmisen kokemaan lämpökuormitukseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin HARMONIE-AROME-sääennustusmallia sekä maanpinnan ja ilmakehän vuorovaikutuksia kuvaavaa SURFEX-mallia. Mallinnukset tehtiin 100 metrin tarkkuudella, mikä mahdollisti aiempaa yksityiskohtaisemman tarkastelun Helsingin eri alueiden lämpötilaeroista.
Tarkkuutta parannettiin koneoppimismenetelmillä tuotetulla aiempaa tarkemmalla maankäyttöaineistolla. SURFEX-mallissa hyödynnettiin säätietoja, kuten lämpötilaa, kosteutta, sademääriä ja tuulennopeuksia, joiden perusteella arvioitiin maanpinnan lähellä vallitsevia olosuhteita. Tulevan ilmaston mallinnuksissa sääolosuhteita muutettiin ilmastomallien ennustamien kehityssuuntien mukaisesti. Ennustettu ilmastonmuutos perustui selvityksessä keskitasoiseen SSP2-4.5-kasvihuonekaasuskenaarioon.
Lisätietoja:
Olli Saranko Tutkija Ilmatieteen laitos olli.saranko@fmi.fi
Susanna Kankaanpää projektipäällikkö Ilmastoyksikkö, Kaupunkiympäristön toimiala, Helsingin kaupunki susanna.kankaanpaa@hel.fi
