Havaitsitko pääsiäisenä tai sen jälkeen Saharan pölyä? Näin toimitat näytteen ja tiedot tutkijoille
Saharan pölyä Vantaalla 25.2.2021. Kuva: Outi Meinander.Nyt Saharan pölyn kellertävää laskeumaa on havaittu vesisateessa ja lumipinnoilla ensimmäiseksi Pohjanmaalla. Etenkin sunnuntain 31.3. ja maanantain 1.4. välisenä yönä on Pohjanmaalla monin paikoin satanut likaista kellanruskeaa vettä. Pölyä voi nyt olla havaittavissa lumipinnoilla tai esimerkiksi auton tuulilasilla. Ilmatieteen laitos on käynnistänyt kampanjan pölynäytteiden keräämiseksi. Kansalaiset voivat jälleen osallistua tutkimuksen tekoon toimittamalla Saharan pölynäytteitä Ilmatieteen laitokselle ohjeen mukaisesti kerättynä. Näytteet ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan todentaa tietokonemallien antamia ennusteita pölyn kulkeutumisesta. Suomeen asti yltävien pölymyrskyjen tutkiminen antaa tärkeää tietoa ympäristömuutosten vaikutuksista.
Saharan pölyä saapuu Suomen ilmakehään yleensä kerran tai kahdesti vuodessa. Helmi-maaliskuussa on suurin todennäköisyys havaita pölyä lumipinnoilla eri puolilla Suomea. Pöly voi olla väriltään kullankeltaista, rusehtavaa tai oranssiin vivahtavaa.
Myös Ilmatieteen laitoksen SILAM-mallin ennusteen mukaan Saharan pölyä oli odotettu saapuvaksi Suomeen pääsiäisen aikana. Suomessa pöly jää useimmiten ilmakehään ja laskeutuu maan pinnalle vain harvoin, lähinnä jos vesi- tai lumisade sattuu samaan paikkaan yhtaikaa ilmakehässä olevan pölyn kanssa. Saharan pöly ei aiheuta Suomessa terveyshaittaa.
Kerää näyte ohjeen mukaan
Pinnoilla näkyvä pelkkä pöly voidaan kerätä suoraan esimerkiksi puhdasta lusikkaa käyttäen mihin tahansa astiaan, jossa on puhdas folio. Folio pölynäytteineen taitellaan huolellisesti kiinni ja laitetaan pieneen muovipussiin lähettämistä varten. Lumi-, jää- tai sadantanäytteen näkyvä pöly (esim. likainen pintalumi) kerätään foliolla vuorattuun tavalliseen astiaan, jossa näyte sulatetaan ja vesi haihdutetaan alle 70 asteen lämmössä. Keittäminen tuhoaa tutkittavien hiukkasten ominaisuuksia ja siksi keittämistä tulee välttää.
Näytteen mukaan on liitettävä tieto näytteenkeruun ajankohdasta ja paikasta. Myös muita tietoja pölyhavainnoista voi lähettää näytteen mukana. Esimerkiksi pinta-ala, jolta näyte on kerätty, auttaa arvioimaan Suomeen saapuneen laskeuman määrää. Tiedot siitä, miten näyte on kerätty ja minkälaisesta paikasta sekä näytteenlähettäjän yhteystiedot, ovat arvokkaita näytteiden erilaisten jatkotutkimusten kannalta.
Näytteet Ilmatieteen laitokselle, havainnot värilumesta yhteen tietokantaan
Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Arktinen keskus ovat tiivistäneet yhteistyötä kansalaishavaintojen keräämisessä. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaintonsa värilumesta ja jäästä nyt samassa Syken ylläpitämässä verkkopalvelussa. Havainnot voi ilmoittaa helposti skannaamalla oheinen QR-koodi tai menemällä suoraan verkkosivustolle. Kansalaishavaintoja voidaan hyödyntää paremmin ja nopeammin, kun tiedot tallentuvat yhteen tietokantaan.
Kansalaisilta saadut havainnot täydentävät viranomaisten seuranta-aineistoa tutkijoille. Havainnot myös antavat havaitsijalle itselleen mahdollisuuden seurata oman alueensa tilannetta ja pitkän ajan kehitystä.
”Ilmoita siis havainnot värilumesta verkkopalvelussa ja lähetä Saharan pölynäyte jatkossakin Ilmatieteen laitokselle”, tiivistää Outi Meinander Ilmatieteen laitokselta.
Saharan pölyn havaintopaikan voi merkitä verkkosivun kartalle ja valita tiedoksi lumipeitteen värin “oranssi/keltainen (pölyn värjäämä lumi)”. Myös valokuvia voi liittää verkkopalveluun. Kansalaishavaintojen avulla lumihavaintojen kattavuus kasvaa.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos, kansalaisnäytteet Dosentti Outi Meinander, Aerosolit ja ilmasto -ryhmä, p. 050 569 8900, outi.meinander@fmi.fi
Suomen ympäristökeskus (Syke) Erikoissuunnittelija Timo Pyhälahti, timo.pyhalahti@syke.fi
