Tutkijat julkaisivat politiikkasuositukset ilmasto-osaamisen lisäämiseksi
Kuva: Shutterstock.Politiikkasuositukset perustuvat ClimComp-tutkimushankkeeseen, jossa on tutkittu koulujärjestelmän valmiuksia opettaa ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suositukset on suunnattu koulutuksen järjestäjille ja työelämätoimijoille, ja ne tukevat Suomen hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusyhteisö näkee tärkeänä, että matemaattisluonnontieteellistä osaamista vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.
“Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on monitieteisesti vaikuttava ja ratkaistava kysymys. Konteksti on globaali, mutta ratkaisut ovat paikallisia. Edellä mainitun oivaltamiseen ja yhteensovittamiseen tarvitsemme myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tukea, jotta voimme vahvistaa arvojen ja asenteiden nopeampaa muutosta kestävän kehityksen vaatimaan suuntaan”, sanoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Hilppa Gregow.
Näin tutkijat suosittavat:
Ilmastokasvatus pitää tuoda kaikille koulutusasteille. Ilmasto-osaamiseen kuuluvat tietojen ja taitojen lisäksi myös arvot ja asenteet.
Korkeakoulutuksessa tarvitaan lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näin voidaan kasvattaa syvällistä ja monipuolista ilmasto-osaamista kaikilla aloilla.
Opettajien peruskoulutuksessa tulee vahvistaa opiskelijoiden ilmasto-osaamista- ja ilmastokasvatuksen taitoja. Työssä olevia opettajia tulee tukea ilmastokasvatuksessa.
Työelämään tarvitaan lisää ilmastokoulutusta ja yhteistyötä tutkimuksen kanssa.
Avoimia ilmastoaineistoja tulee käyttää päätöksenteossa nykyistä tehokkaammin.
Politiikkasuositukset julkaistiin ClimComp-hankkeen loppuseminaarissa 21. lokakuuta 2024.
Hankkeessa kehitettiin ilmastodatan käytettävyyttä
ClimComp-hankkeessa arvioitiin laajasti sitä, kuinka ilmastodataa hyödynnetään koulutuksessa ja yhteiskunnassa.
“Hankkeella oli työhön hyvä lähtökohta, koska projektin kumppanit yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa ovat tuottaneet merkittävän määrän huippuluokan ilmastodataa jo vuosikymmeniä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Risto Makkonen.
Hankkeessa avoimen ilmastodatan päälle rakennettiin uusia rajapintoja datan käytettävyyden lisäämiseksi. Sen lisäksi ilmastodatan ympärille rakennettiin kurssi, järjestettiin hackathon-tapahtumia ja luotiin erilaisia sovelluksia.
Ilmastodataa voidaan hyödyntää myös ilmastomallien kehittämisessä ja mallien tuottamien tietojen varmentamisessa.
Lisätietoja:
tutkimusprofessori Hilppa Gregow, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 3510, hilppa.gregow@fmi.fi
tutkimusprofessori Risto Makkonen, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4109, risto.makkonen@fmi.fi