Lumisadenauhoja esiintyy Suomessa useimmin etelärannikolla

Konvektiivisille rannikkolumisateille, ns. lumisadenauhoille, suotuisia olosuhteita esiintyy Suomessa keskimäärin kolmena päivänä vuodessa. Voimakkaimpia rannikkolumisateita esiintyy keskimäärin useammin etelärannikolla kuin muilla rannikkoalueilla.

Alueellisen ilmastomalliaineiston perusteella Suomessa näyttää esiintyvän keskimäärin kolme lumisadenauhoille suotuista päivää vuosittain. Lumisadenauhoja, jotka kerryttivät vedeksi muutettuna yli 9 mm lunta yhden vuorokauden aikana, esiintyi useammin Suomen etelärannikolla. Maksimilumisademäärät 12–15 mm/päivä olivat kuitenkin samaa suuruusluokkaa etelä- ja länsirannikolla.

Suomessa ei ole aiemmin tutkittu lumisadenauhoille suotuisia alueita eikä niiden esiintymistiheyttä. Tuoreen tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, koska käytetty tutkimusaineisto kattoi lyhyehkön aikajakson; vuodet 2000–2010.

Alueellisten ilmastomallien erotuskyky on parantunut, joten myös pienialaisten ilmiöiden tutkiminen on mahdollista. Nyt saadut tulokset antavat hyvän pohjan lumisadenauhojen tutkimiselle pidemmän aikajakson kattavista ilmastoaineistoista.

Lumisadenauhat voivat kerryttää rannikolle kymmeniä senttejä lunta

Itämeren yllä voi muodostua talviaikaan hyvin voimakkaita lumisadenauhoja, jotka voivat pysyä paikallaan usean päivän ajan ja kerryttää jopa useita kymmeniä senttejä lunta rannikolle. Lumisadenauhat syntyvät useimmiten alkutalvesta, kun hyvin kylmä ilmamassa virtaa vielä avoimen ja suhteellisen lämpimän merialueen ylle. Avoimen meren ja kylmän ilmamassan välisen suuren lämpötilaeron vuoksi ilmakehä muuttuu epävakaaksi.

Lämmin vesimassa toimii lähes loputtomana lämmön ja kosteuden lähteenä ilmakehään synnyttäen konvektiota. Mitä pidempi tuulen pyyhkäisymatka avoimen meren yllä on, sitä enemmän ilmakehään ehtii siirtyä kosteutta ja lämpöä merenpinnasta ruokkimaan konvektiivista lumisadetta.

Suomen meri- ja rannikkoalueilla esiintyvien lumisadenauhojen yleisyyttä ja voimakkuutta tutkittiin alueellisen ilmastomallin (RCA4) avulla. Aineisto kattoi vuodet 2000–2010. Lumisadenauhoja tutkittiin tarkastelemalla niiden muodostumiselle suotuisien sääolojen yhtäaikaista esiintyvyyttä.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä ruotsalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden kanssa.

Lisätietoja:

tutkija Taru Olsson, Ilmatieteen laitos, taru.olsson@fmi.fi

Olsson, T., Luomaranta, A., Jylhä, K., Jeworrek, J., Perttula, T., Dieterich, C., Wu, L., Rutgersson, A., and Mäkelä, A.: Statistics of sea-effect snowfall along the Finnish coastline based on regional climate model data, Adv. Sci. Res., 17, 87–104, https://doi.org/10.5194/asr-17-87-2020, 2020.