FMI Early Career Scientist -palkinto kolmelle tutkijalle
FMI Early Career Scientist -palkinnon perusteena on erinomainen edellisen vuoden aikana ilmestynyt vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu, jossa palkinnon saaja on ykköskirjoittajana. Palkinto on tarkoitettu perus- ja jatko-opiskelijoille sekä tohtoreille, jotka ovat valmistuneet korkeintaan viisi vuotta ennen edellisen vuoden loppua. Palkinto on suuruudeltaan 1000 euroa.
"Nuoret tutkijat ovat tärkeä osa Ilmatieteen laitoksen työ- ja tutkimusyhteisöä. Vuosittain jaettava palkinto on yksi tapa tuoda esiin ja kannustaa nuorten tutkijoiden työtä. Palkittaviksi ehdotetut artikkelit osoittivat jälleen, kuinka monipuolisia ja innovatiivisia Ilmatieteen laitoksen nuorten tutkijoiden työn aiheet ja tutkimusmenetelmät ovat. Arvovaltaisten ulkopuolisten professorien tekemä arviointi on meille arvokas tilaisuus tarkastella nuorten tutkijoidemme työtä akateemisen yhteisön kriteerien valossa," sanoo Ilmatieteen laitosta palkintoraadissa edustanut toimialajohtaja Jari Liski.
Palkintoraadissa olivat Jari Liskin lisäksi Helsingin yliopiston kansleri, professori Kaarle Hämeri, professori Leena Järvi Helsingin yliopistosta sekä professori Miina Rautiainen Aalto-yliopistosta.
Daan van den Broek pääsee työssään näkemään maapallon kauneimpia paikkoja
Daanin työ keskittyy sääjärjestelmien muutoksiin napa-alueilla lämpenevässä ilmastossa, erityisesti sään ääri-ilmiöihin ja niiden lisääntyvään pitkäkestoisuuteen. Hänen tutkimuksensa Svalbard's record-breaking Arctic summer 2024: Anomalies beyond climatological warming trends tarkastelee äärimmäistä sääilmiötä, jonka taustalla vaikuttivat pitkäkestoiset sääolosuhteet. Kiinnostus säähän ja napa-alueisiin heräsi jo lapsuudessa ja johti myöhemmin ilmakehätieteiden opintoihin Wageningenissa ja Helsingissä sekä arktisen meteorologian, klimatologian ja merentutkimuksen kursseille Huippuvuorilla.
Jo neljävuotiaana sanoin haluavani ‘säämieheksi’. Minua kiehtoivat erityisesti talvisää ja napa-alueet… Kun ymmärsin, että sään ja ilmastodatan analysointi voisi olla ammatti, aloin tietoisesti tavoitella sitä. ... Lähes joka päivä aloitan työnteon innoissani. Kenttätöiden tekeminen ja mittausten ottaminen äärimmäisissä ja syrjäisissä paikoissa, jotka ovat mielestäni myös joitakin maapallon kauneimpia paikkoja, on toinen työni etuoikeus.
Tutkijan työn parhaita puolia on mahdollisuus tehdä päivittäin töitä omien kiinnostuksenkohteiden parissa. Kansainvälisyys ja eksoottiset kohteet tuovat myös oman mausteensa.
Tällä hetkellä Daan on mukana tutkimuksessa, jossa analysoidaan Etelämantereella Nansenin jäähyllyllä kerättyä aineistoa, jonka avulla selvitetään poikkeuksellisen voimakkaan kesäisen sulamisen syitä ja ilmakehän vaikutusta ilmiöön.
Kerttu Kouki havainnoi satelliittiaineistojen avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksia
Kerttu yhdistää tutkimuksessaan satelliittiaineistoja muihin havaintoihin, ilmastomalleihin ja uusanalyyseihin. Väitöskirjassaan Kerttu tarkasteli lumipeitteen muutoksia pohjoisella pallonpuoliskolla sekä arvioitiin, kuinka hyvin ilmastomallit ja uusanalyysit kuvaavat näitä muutoksia. Palkitussa työssä Characterizing precipitation and soil moisture drydowns in Finland using SMAP satellite data. tutkittiin, voidaanko sademääriä arvioida satelliittipohjaisten maankosteushavaintojen avulla. Arktisilla alueilla, joilla havaintoverkko on harva, satelliitit ovat usein ainoa keino seurata ilmiöitä laajoilla alueilla.
Pitkäaikainen kiinnostus säähän johti meteorologian opintoihin ja tutkijan uralle. Tutkijana Kerttua motivoi erityisesti halu ymmärtää ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia entistä paremmin.
Tutkijan työssä pidän erityisesti siitä, että saan jatkuvasti oppia uutta. Arvostan myös työn itsenäisyyttä, vapautta ja merkityksellisyyttä. Myös kansainvälisyys on minulle tärkeä osa tutkijan työtä, ja olikin hienoa, kun väitökseni jälkeen sain tilaisuuden viettää puoli vuotta ulkomailla vierailevana tutkijana NASA Jet Propulsion Laboratoryssa Kaliforniassa, missä myös tein osan tästä palkitusta tutkimuksesta.
Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena on rain-on-snow-ilmiö, jossa vesisade osuu lumipeitteen päälle. Ilmiö voi nopeuttaa lumen sulamista, lisätä lumivyöryriskiä ja vaikeuttaa eläinten ravinnonsaantia. Tutkimuksessa kehitetään menetelmiä, joilla ilmiö voidaan havaita mahdollisimman luotettavasti satelliittiaineistoista.
Kasper Juurikkalan tutkimuksessa selvitetään yläpilvien vaikutusta ilmakehän säteilytasapainoon
Väitöskirjatutkimuksessa Prior heterogeneous ice nucleation events shape homogeneous freezing during the evolution of synoptic cirrus. selvitettiin yläpilvien eli cirrus-pilvien muodostumisprosesseja ja niiden vaikutusta ilmakehän säteilytasapainoon. Tutkimuksessa hyödynnetään Large Eddy Simulation (LES) ‑mallimenetelmää, jossa pilviä kuvataan mikrofysiikkatasolla korkearesoluutioisessa mallinnusympäristössä.
Kiinnostus säähän heräsi jo lapsuudessa, vaikka polku tutkijaksi löytyi myöhemmin.
Olin jo lapsesta asti ollut innostunut säähän liittyvistä asioista ja kirjailin silloin päivittäisiä säähavaintoja paperille. Ajatus tutkijan töistä kuitenkin vasta alkoi konkretisoitua yliopistossa meteorologian opintojen aikana.
Kasperin mukaan kiinnostavinta tutkijan työssä on uusien ilmiöiden löytäminen ja yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa. Käytännössä työ onnistuu kannettavan tietokoneen avulla etäyhteydellä supertietokoneeseen, muutamaa kahvikupillista unohtamatta.
