1800-luvun magneettiset mittaukset hyödyttävät avaruusmyrskyjen tutkimusta
Vanhoja havaintoja on nyt hyödynnetty avaruusmyrskyjen voimakkuuden arvioinnissa. Erityisesti on tarkasteltu vuoden 1859 syyskuussa riehunutta kaikkien aikojen voimakkainta tunnettua magneettista myrskyä. Kiinnostuksella on myös käytännölliset syyt: jos tällainen tapahtuma esiintyisi nykypäivänä, se aiheuttaisi merkittäviä häiriöitä tietoliikenne- ja paikannuspalveluissa ja todennäköisesti sähkönjakelun katkoksia kantaverkoissa.
Vanhat magneettikenttämittaukset perustuivat riippuvien tankomagneettien liikkeen visuaaliseen seurantaan. Havaintoja tehtiin vain kerran tunnissa. Vertailuja varten nykyaikaiset minuuttiarvoina tallennetut mittaustulokset palautettiin tuntihavainnoiksi. Merkittävimmäksi rajoittavaksi tekijäksi osoittautui vanhojen laitteiden asteikkojen riittämättömyys vuoden 1859 myrskyn aikana. Tankomagneetit heilahtelivat niin paljon, että huippulukemat jäivät epätäsmällisiksi. Aineiston perusteella on kuitenkin selvää, että vuoden 1859 myrsky oli Keski-Eurooppaa vastaavilla leveysasteilla poikkeuksellisen suuri muihin vuosien 1850-1862 tapahtumiin verrattuna. Sen voimakkuus ylitti myös lokakuun 2003 myrskyn, jolloin magneettikentän nopeat muutokset aiheuttivat sähkökatkoksen Malmössa Etelä-Ruotsissa.
Tutkimus oli osa EU:n 7. puiteohjelman rahoittamaa ja Ilmatieteen laitoksen koordinoimaa EURISGIC-hanketta.
Lisätietoa:
Tutkija Ari Viljanen, puh. 029 539 4668, ari.viljanen@fmi.fi
Ari Viljanen, Minna Myllys, Heikki Nevanlinna:Russian geomagnetic recordings in 1850-1862 compared to modern observations J. Space Weather Space Clim. 4 (2014) A11http://dx.doi.org/10.1051/swsc/2014008 (Open Access)
Aiempi julkaisu magneettisista mittauksista Venäjällä 1800-luvulla:Nevanlinna, H. and L. Häkkinen: Results of Russian geomagnetic observatories in the 19th century: magnetic activity, 1841-1862. Ann. Geophys., vol. 28, 917-926, 2010.
Open Access: http://www.ann-geophys.net/28/917/2010/
