Arktisten alueiden otsonikato oli keväällä 2022 tavanomaista voimakkaampi

Uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin arktisen alueen otsonimäärien ja UV-säteilyn määriä maalis-huhtikuussa 2022. Maaliskuussa kokonaisotsonimäärät olivat keskimääräistä alhaisemmat ja huhtikuussa tavanomaiset.

Syynä maaliskuun alhaisille otsonimäärille olivat yläilmakehän napa-alueen pyörteen kylmät lämpötilat. Riittävän kylmät olosuhteet aktivoivat ilmakehässä klooria sisältävät yhdisteet, jotka tuhoavat tehokkaasti otsonia. Otsonin vähenemä oli kuitenkin ennätysvuosien 2011 ja 2020 vähenemää maltillisempi.

Maaliskuussa tavanomaista korkeampia UV-säteilyn arvoja mitattiin Itämerellä, Liettuassa, Puolassa ja Pohjois-Siperiassa. Sodankylässä ero tavanomaiseen oli maaliskuussa 10 %. Joillakin alueilla UV-säteilyn määrä oli tavanomaista alhaisempi. Alueelliset erot johtuivat eroista alueen pilvisyydestä. Paksut pilvet vaimentavat tehokkaasti UV-säteilyä.

UV-säteily vahingoittaa solujen DNA:ta

Otsonikerroksen ja UV-säteilyn muutosten seuraaminen on tärkeää, sillä UV-säteilyn tiedetään vahingoittavan solujen DNA:ta. Otsonikerros suojaa maapalloa vaaralliselta UV-säteilyltä. Liiallinen UV-säteilyaltistus lisää riskiä sairastua ihosyöpään ja silmäsairauksiin.

Keväisin aurinko on arktisilla alueilla vielä matalalla, mutta lumipeite voi lisätä UV-säteilyn voimakkuutta. Lisäksi ihmisen iho on talven jäljiltä vielä erityisen herkkä. Samoin luonto on pimeän talven jälkeen herkkä UV-säteilyn vaikutuksille, ja UV-säteilyn vaihtelut voivat vaikuttaa ekosysteemien toimintaan.

Uutta tietoa arktisten alueiden keväisen otsonikadon vaihteluista

Tutkimus on osa vuosittain julkaistavaa maailmanlaajuista ilmastokatsausta. Tutkimus on myös osa työtä, jota tehdään otsonikerroksen suojelemiseksi ja Montrealin pöytäkirjan vaikutusten arvioimiseksi. Tutkimus toi uutta tietoa pohjoisten alueiden vuosittain vaihtelevan keväisen otsonikadon voimakkuudesta ja vaihtelun syistä.

Tutkimuksessa käytettiin NASAn EOS-Aura-satelliitin mukana kulkevan suomalais-hollantilaisen OMI-mittalaitteen (Ozone Monitoring Instrument) havaintoja sekä useiden kansainvälisten tutkimuslaitosten UV-mittauksia. Suomesta Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä sijaitsevan Arktisen avaruuskeskuksen UV-mittaukset olivat mukana tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytetty satelliittimittaukseen perustuva UV-aineisto on tuotettu Ilmatieteen laitoksella.

Lisätietoja:

Satelliittihavainnot: Tutkija Iolanda Ialongo, Ilmatieteen laitos, puh. 044 011 2140, iolanda.ialongo@fmi.fi

Maanpintamittaukset: Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi

Tieteellinen artikkeli on saatavilla Bulletin of the American Meteorological Society -tiedelehdessä.

Viite: Bernhard G., Fioletov V., Grooss J.-U., Ialongo I, Johnsen B, Lakkala K, Manney G., Müller R., Svendby, T., 2023: Ozone and UV radiation [in ”State of the Climate in 2022”], Bull. Amer. Meteor. Soc., 104 (9), S 308 -S 310 , https://doi.org/10.1175/2023BAMSStateoftheClimate.1.