Sodankylässä on mitattu lunta jo yli sadan vuoden ajan

Sodankylään perustettiin observatorio vuonna 1908. Tällöin aloitettiin myös lumimittaukset, mutta mittausaineistoa on säilynyt vasta vuodesta 1911 alkaen. Säännölliset lumen vesiarvohavainnot lopetettiin vuonna 1953, mutta aloitettiin uudelleen tutkimuskeskuksen läheisyydessä vuonna 1972. Manuaaliset operatiiviset lumen syvyyshavainnot lopetettiin vuonna 2008 niiden korvautuessa automaattisella mittalaitteella. Tällaisia pitkiä aikasarjoja voidaan hyödyntää ilmaston tutkimuksessa.  

Vuodesta 2006 lähtien viikoittain tehtyjä lumikuoppamittauksia hyödynnetään muun muassa lumen fysikaalisen rakenteen tutkimuksessa, mallintamisessa sekä kaukokartoitushavaintojen tulkinta-algoritmien kehittämisessä. Lumikuoppamittauksia on tehty säännöllisesti kolmella mittausalueella tutkimuskeskuksen ympäristössä: mäntymetsän aukealla, suolla ja järven jäällä. Tällä hetkellä mittauksia tehdään ainoastaan metsäaukealla, jossa on kattava automaattinen mittauslaitteisto satelliittihavaintojen kehittämistä varten.

Lumikuopalla havaitaan lumen syvyyden ja vesiarvon lisäksi lumipeitteen rakennetta ja ominaisuuksia. Lumesta määritetään kerrokset ja kerrosten ominaisuudet kuten kovuus, kosteus ja kidekoko, sekä mitataan profiilit lämpötilasta, tiheydestä, kosteudesta, ja lumen mikrorakennetta kuvaavasta parametrista specific surface area.

Lumen alueellisen vaihtelun havaitseminen on myös tärkeää. Vuodesta 1959 lähtien on mitattu alueella kiertävä 4 km pitkä lumilinja, jossa on 80 lumen syvyysmittauspistettä ja 8 lumen vesiarvon mittauspistettä. Lisäksi vuosina 2009–2014 kuukausittain mitattiin toinen vastaava lumilinja noin 50 km päässä Tanhuassa. Lumen syvyyden ja vesiarvon vaihtelua on mitattu vuodesta 1972 alkaen metsässä ja aukealla. Nämä mittaukset sisältävät kummassakin paikassa muutamia lumen syvyys- ja vesiarvomittauksia viiden päivän välein pääasiassa tammikuussa ja maaliskuussa. Lumen syvyyden vaihtelua mitataan myös metsäaukealla lumikuoppamittausten yhteydessä.

Sodankylän kattavien manuaalisten lumimittausten tukena ovat muun muassa laajat automaattiset lumimittaukset sekä meteorologiset havainnot. Euroopassa ei ole toista vastaavaa mittausaluetta, jossa olisi saatavilla yhtä pitkä aikasarja mittauksia ja vastaava laaja automaattinen mittalaitteisto. Kuvaukset mittausalueista, mittalaitteista, mittausmenetelmistä ja mittausaineiston saatavuudesta löytyvät alkuperäisestä julkaisusta.

Lisätietoja:

Tutkija, Leena Leppänen, leena.leppanen@fmi.fi

Leppänen, L., Kontu, A., Hannula, H.-R., Sjöblom, H., and Pulliainen, J.: Sodankylä manual snow survey program, Geosci. Instrum. Method. Data Syst., 5, 163-179, doi:10.5194/gi-5-163-2016, 2016.

http://www.geosci-instrum-method-data-syst-discuss.net/5/405/2015/gid-5-405-2015.pdf