Sekundäärihiukkaset lisäävät huomattavasti maastopaloista aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia
Maastopaloista syntyvä savu sisältää sekä primäärisiä pienhiukkasia, kuten nokea, mutta myös sekundäärisiä aerosoleja, jotka muodostuvat vasta ilmakehässä kaasumaisten esiasteiden hapettuessa. Nämä sekundäärihiukkaset leviävät yleensä laajemmalle alueelle kuin primäärihiukkaset ja niiden määrä ylittää monesti primäärihiukkasten määrän ilmassa.
Lancet Countdown 2026 –raportin mukaan ennen aikaisten kuolemien määrä saattaa pahimpina maastopalovuosina yltää jopa 700 000:een. Valtaosa kuolemista johtuu sekundaarihiukkasista, jotka huomioitiin nyt ensi kertaa raportin historiassa. Tämän vuoksi kuolintapausten määrää on tuoreessa raportissa arvioitu aiempaa korkeammaksi.
Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat raportin tekoon mallintamalla savukaasujen leviämistä ilmakehässä. Mallinnuksessa palojen satelliittihavaintoja käytettiin savupäästöjen arviointiin. Mallinnetuista hiukkaspitoisuuksista arvioitiin tämän jälkeen niiden aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat.
Osa kuolintapausten kasvusta selittyy myös uusimmassa raportissa hyödynnetyistä eri maiden uusista kokonaiskuolleisuusluvuista, jotka ovat WHO:n arvioita. Erityisesti matalan ja keskitason inhimillisen kehityksen luokkaan (Human Development Index, HDI) kuuluvien maiden osalta luvut ovat selvästi suurempia kuin aiemmin käytetyt luvut, jotka perustuivat pelkästään GBD:n (Global Burden of Desease) arvioihin.
Maastopalojen savu sekä aavikkopöly vaivaavat erityisesti Afrikkaa
Maastopalojen pienhiukkaspitoisuudet ovat yleisesti korkeampia matalan ja keskitason inhimillisen kehityksen luokkaan kuuluvissa maissa. Näitä on erityisesti Afrikassa, jossa maastopalot ovat hyvin yleisiä. Tämä näkyy myös näiden maiden suhteellisessa kuolleisuudessa, joka on selvästi korkeampi kuin hyvin korkean kehityksen luokkaan kuuluvissa maissa.
Yleisesti palojen pienhiukkasista johtuva suhteellinen kuolleisuus on maailmalla pienessä laskussa (-7 %). Selvää nousua on kuitenkin nähtävissä esimerkiksi Kanadassa (+104 %) ja Yhdysvalloissa (+46 %) sekä monin paikoin Latinalaisessa Amerikassa (keskimäärin +33%), kun verrataan vuosia 2016–2025 vuosiin 2006–2015. Edellisvuoden raportin tapaan Ilmatieteen laitoksen SILAM-mallia käytettiin myös aavikkopölyn leviämisen mallinnuksessa, yhdessä Copernicus-ohjelman, U.S. Naval Research -laboratorion ja NASAn mallien kanssa. Vaikka Saharan alue on maailman suurin aavikkopölyn lähde ja aiheuttaa vakavaa terveyshaittaa monille Afrikan maille, on vuosien 2006–2025 aikana aavikkopölyn määrä laskenut Pohjois-Afrikan alueella. Nousua on puolestaan havaittu erityisesti Keski- ja Pohjois-Aasiassa.
Arvokasta työtä ilmastonmuutoksen vaikutusten esiin tuomisessa päättäjien tietoisuuteen
Nyt julkaistu raportti on osa Lancet Countdown -hanketta, joka seuraa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia yli 50 eri mittarilla. Näihin kuuluvat monet sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, kuivuus ja tulvat. Raportin aiheina on myös terveyden mukautumiskyky, ympäristön suunnittelu ja yhteiskunnan kriisinkestävyys sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan.
Lancet Countdown -hankkeelle myönnettiin Maailman talousfoorumissa tammikuussa vuoden 2026 GAEA Awards -palkinto sarjassa "Sillan rakentaminen tiedon ja toiminnan välille" (Eng. "Bridging Evidence to Action"). Tämä on merkittävä tunnustus hankkeen vaikutuksesta ilmastotutkimukseen ja päätöksentekoon.
Lisätietoja:
Lancet Countdown 2026 -raportti (englanniksi) Mikhail Sofiev, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos, p. 050 329 0578 Risto Hänninen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos Andreas Uppstu, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.
