Ilmakehämalleilla laaditut siitepölyennusteet onnistuvat useimmissa tapauksissa

Erityisesti siitepölyn kulkeuma kauempaa Suomen rajojen ulkopuolelta voidaan ennustaa ainoastaan ilmakehämallien avulla. Tässä tutkimuksessa on selvitetty kuinka käyttökelpoisia tietokoneella lasketut koivun siitepölyennusteet ovat ja kuinka herkkiä ne ovat esimerkiksi eri säämalleille.

Tietokoneella lasketut siitepölyennusteet ovat kokoelma useita erilaisia malleja. Fenologisella lämpösummamallilla lasketaan, milloin kukinta alkaa ja päästömalli kuvaa siitepölyhiukkasten vapautumisen norkoista. Leviämismallilla lasketaan siitepölyn kulkeutuminen ja poistuminen ilmakehästä ja säänennustusmalli antaa säätiedon kaikkeen tähän. Kullakin näistä malleista on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mallin tulokset olivat kuitenkin melko samankaltaiset riippumatta siitä, mitä säämallia tai millä tavoin laskettuja lämpösummia ennusteissa käytettiin.

Kukinnan alkamisen ajoittaminen onnistui mallilta Suomessa muutaman päivän tarkkuudella, mutta Keski-Euroopassa kukinta saattoi alkaa mallissa pahimmillaan viikonkin liian aikaisin havaintoihin verrattuna riippuen lähtöasetuksista.

Esimerkkivuotena toimi vuosi 2006, jolloin koivun siitepölykautta väritti erityisen voimakas koivun siitepölyn kaukokulkeuma Venäjän laajoista koivikoista Euroopan halki aina Islantiin asti. Mallin ennusteiden osuvuus on parhaimmillaan alueilla, joilla on paljon koivuja, kuten Suomessa tai Baltiassa. Kaiken kaikkiaan noin 80% ennusteista osui oikeaan, jos kriteerinä käytettiin vain vähän tai paljon siitepölyä. Tarkemmin arvioitaessa noin kolme neljästä matalasta pitoisuudesta oli luokiteltu oikein ja kaksi kolmesta korkeasta pitoisuudesta. Kohtalaisten pitoisuuksien ennustamisessa malli ei kuitenkaan onnistunut kovin hyvin. Vahvimmillaan malli on siitepölyn kaukokulkeuman ennustamisessa.

Työtä ovat tukeneet Suomen Akatemia sekä useat EU-rahoitteiset projektit (HIALINE, MACC ja PASODOBLE) sekä eurooppalaisten tutkijoiden verkostoitumista tukeva COST-liike (ES0603 EUPOL) ja pohjoimainen NetFAM/NordForsk. Lisäksi siitepölyhavainnot on tarjonnut European Aeroallergen Network (EAN).

Lisätietoja:

Tutkija Pilvi Siljamo, puh. 02 9539 4178, pilvi.siljamo@fmi.fi

Siljamo, P., M. Sofiev, E. Filatova‏, Ł. Grewling, S. Ortega Jimenez‏, H. Ranta, A. Rantio-Lehtimäki, A. Svetlov, L. Veriankaite‏, E. Yakovleva, J. Kukkonen, 2013. A numerical model of birch pollen emission and dispersion in the atmosphere. Model evaluation and sensitivity analysis. International Journal of Biometeorology, Jan 57(1): 125-36. DOI 10.1007/s00484-012-0539-5.

http://www.springerlink.com/openurl.asp?genre=article&id=doi:10.1007/s00484-012-0539-5