Revontulialimyrskyt aiheuttavat yläilmakehän otsonikatoa
Arvostetussa tiedelehdessä julkaistava uusi tutkimus paljastaa, että revontulialimyrskyillä on huomattava vaikutus yläilmakehän otsoniin 50–100 kilometrin korkeusalueella.
"Hyödyntämällä tuloksia uudesta Iso-Britanniassa kehitetystä revontulialimyrskymallista pystyimme suomalaisella ilmakehämallilla mallintamaan revontulimyrskyjen vaikutuksia ilmakehän kemialliseen tasapainoon. Tämä on ensimmäinen kerta kun revontulialimyrskyjen ilmakehävaikutuksia on pystytty arvioimaan", akatemiatutkija Annika Seppälä kertoo.
"Olemme aikaisemmin havainneet vastaavia muutoksia otsonissa aurinkomyrskyihin liittyen. Koko tutkimusryhmällemme oli yllätys, että tavallisia Lapin revontulia aiheuttavat myrskyt saattavat aikaansaada lähes yhtä suurta lyhytaikaista otsonikatoa", Seppälä toteaa. Hän tarkentaa, että kyseessä ei ole otsoniaukkoon liittyvä otsonikato vaan revontulialimyrskyjen aikaansaama otsonikato tapahtuu otsoniaukkoa korkeammalla ilmakehässä. Yläilmakehän otsonitasapaino voi kuitenkin vaikuttaa muun muassa napa-alueen ilmakehän tuuliin ja lämpötiloihin ja siksi sen ymmärtäminen on tärkeää.
Revontulitutkimuksen yksi suurista kysymyksistä ovat maan magneettikentän häiriöistä aiheutuvat revontulialimyrskyt. Vaikka niiden tiedetään aiheuttavan kauniita revontulia jopa päivittäin napa-alueilla, monet yksityiskohdat ovat edelleen avoimia. Ilmatieteen laitoksella tutkijoita on nimenomaan askarruttaneet revontulialimyrskyjen mahdolliset vaikutukset napa-alueen ilmakehään.
Nyt julkaistut tulokset keskittyvät ilmakehämallilla tehtyyn tutkimukseen, mutta tutkimusryhmällä on jo alustavia tuloksia, jotka vahvistavat vastaavan ilmiön satelliittimittauksista. "Mallitulokset auttavat meitä ymmärtämään tehtyjä havaintoja: nyt ymmärrämme paremmin, mistä satelliittihavainnoissa näkyvät muutokset aiheutuvat."
Lisätiedot:Erikoistutkija Pekka Verronen, puh.029 539 4642, pekka.verronen@fmi.fi
Akatemiatutkija Annika Seppälä, annika.seppala@fmi.fiSeppälä, A., M. A. Clilverd, M. J. Beharrell, C. J. Rodger, P. T. Verronen, M. E. Andersson, and D. A. Newnham (2015), Substorm-induced energetic electron precipitation: Impact on atmospheric chemistry, Geophys. Res. Lett., 42, doi:10.1002/2015GL065523.