Tiedote 15.10.2000

Tiedote - Tshernobylistä vähemmän laskeumaa kuin ydinkokeista

Tshernobylin laskeuma oli alueellisesti hyvin epätasaisesti jakautunut, päinvastoin kuin 1950- ja 1960-lukujen ilmakehässä suoritettujen ydinkokeiden aiheuttama laskeuma. Suurimmat plutonium-isotooppien 239 ja 240 laskeuma-arvot löytyivät Uudenkaupungin seudulta Kuhmoon ulottuvalta suhteellisen kapealta vyöhykkeeltä. Suurimpien laskeuma-arvojen alueellakin laskeuma oli vain n. 10 % ydinkokeiden aiheuttamasta laskeumasta. Tämä selviää Jussi Paateron englanninkielisestä väitöstutkimuksesta.

Huhtikuussa 1986 tapahtunut Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus levitti ilmakehään huomattavan määrän radioaktiivisia aineita. Päästöt sisälsivät myös transuraaneja eli uraania raskaampia alkuaineita. Kolmen transuraanin eli plutoniumin, amerikiumin ja curiumin laskeuman alueellista jakautumista tutkittiin jäkälä- ja turvenäytteiden avulla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Väitöskirjatyön toisessa osuudessa tutkittiin luonnon radionuklidin radon-222:n lyhytikäisten tytärnuklidien märkälaskeumaa. Alhaisimmat pitoisuudet havaittiin länsituulten aikana, jolloin merelliset ilmamassat kulkeutuvat Suomeen. Trajektorit eli ilmamassojen kulkeutumislaskelmat kuitenkin osoittavat, että pitoisuudet eivät johdu pelkästään ilmamassojen alkuperästä, vaan meteorologinen tilanne (matalapaineen lämmin ja kylmä rintama jne.) vaikuttaa myös asiaan. Vesisateen todettiin lakaisevan luonnon radioaktiivisia aineita lumisadetta tehokkaammin. Radioaktiivisten aineiden lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää myös ilmansaasteiden, esim. raskasmetallien, laskeuman arvioinnissa.

Väitöskirjan tiivistelmä