Tiedote 29.1.2024

Havaitsitko Saharan pölyä? Näin toimitat näytteen ja tiedot tutkijoille

Suomen ilmakehään saapuu tänään maanantaina 29. tammikuuta Pohjois-Afrikan voimakkaan pölymyrskyn tuomaa aavikkopölyä. Saharan pölyä saattaa laskeutua Ilmatieteen laitoksen SILAM-mallin ennusteen mukaan näkyvästi myös pinnoille etenkin Pohjois-Suomessa. Ilmatieteen laitos on käynnistänyt kampanjan pölynäytteiden keräämiseksi.
Saharan pölyä Vantaalla 25.2.2021. Kuva: Outi Meinander.

Suurimmat pölymäärät ennustetaan saapuvaksi Oulun korkeudelta pohjoiseen. Pölyä saattaa laskeutua tällä kertaa näkyvästi sekä kuivalaskeumana että sateen mukana märkälaskeumana. Pöly ei aiheuta Suomessa terveyshaittaa, ja sen ennustetaan poistuvan Suomen ilmakehästä huomisaamuun mennessä.

Kansalaiset voivat jälleen osallistua tutkimuksen tekoon toimittamalla Saharan pölynäytteitä Ilmatieteen laitokselle ohjeen mukaisesti kerättynä. Näytteet ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan todentaa tietokonemallien antamia ennusteita pölyn kulkeutumisesta. Suomeen asti yltävien pölymyrskyjen tutkiminen antaa tärkeää tietoa ympäristömuutosten vaikutuksista.

Saharan pölyä saapuu Suomen ilmakehään yleensä kerran tai kahdesti vuodessa. Helmi-maaliskuussa on suurin todennäköisyys havaita pölyä lumipinnoilla eri puolilla Suomea. Pöly voi olla väriltään kullankeltaista, rusehtavaa tai oranssiin vivahtavaa.

Kerää näyte ohjeen mukaan 

Pinnoilla näkyvä pelkkä pöly voidaan kerätä suoraan esimerkiksi puhdasta lusikkaa käyttäen mihin tahansa astiaan, jossa on puhdas folio. Folio pölynäytteineen taitellaan huolellisesti kiinni ja laitetaan pieneen muovipussiin lähettämistä varten. Lumi-, jää- tai sadantanäytteestä näkyvän pölyn näyte kerätään samoin foliolla vuorattuun tavalliseen astiaan, jossa näyte sulatetaan ja vesi haihdutetaan alle 70 asteen lämmössä. Keittäminen tuhoaa tutkittavien hiukkasten ominaisuuksia ja siksi keittämistä tulee välttää.

Näytteen mukaan on liitettävä tieto näytteenkeruun ajankohdasta ja paikasta. Myös muita tietoja pölyhavainnoista voi lähettää näytteen mukana. Esimerkiksi pinta-ala, jolta näyte on kerätty, auttaa arvioimaan Suomeen saapuneen laskeuman määrää. Tiedot siitä, miten näyte on kerätty ja minkälaisesta paikasta sekä näytteenlähettäjän yhteystiedot, ovat arvokkaita näytteiden erilaisten jatkotutkimusten kannalta.

Ohje: Kerää pölyä tai lunta astiaan, jossa on folio. Kirjaa ylös aika ja paikka ja pinta-ala. Haihduta lumi folion päällä alla 70 asteen lämpötilassa. Lähetä kuiva näyte tietojen kera osoitteeseen Ilmatieteen laitos, Outi Meinander, PL 503, 00101 Helsinki.
Saharan pölynäytteiden keräysohje. Saharan pölyä sisältävä luminäyte sulatetaan ja näytteen vesi haihdutetaan alle 70 asteen lämpötilassa. Kuiva näyte lähetetään tietojen kera Ilmatieteen laitokselle. Ohje: Outi Meinander, 29.1.2024.

Näytteet Ilmatieteen laitokselle, havainnot värilumesta yhteen tietokantaan 

Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Arktinen keskus ovat tiivistäneet yhteistyötä kansalaishavaintojen keräämisessä. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaintonsa värilumesta ja jäästä nyt samassa verkkopalvelussa. 

Havainnot voi ilmoittaa helposti skannaamalla oheinen QR-koodi tai menemällä suoraan verkkosivustolle. Kansalaishavaintoja voidaan hyödyntää paremmin ja nopeammin, kun tiedot tallentuvat yhteen tietokantaan. 

Kansalaisilta saadut havainnot täydentävät viranomaisten seuranta-aineistoa tutkijoille. Havainnot myös antavat havaitsijalle itselleen mahdollisuuden seurata oman alueensa tilannetta ja pitkän ajan kehitystä. 

”Ilmoita siis havainnot värilumesta verkkopalvelussa ja lähetä Saharan pölynäyte jatkossakin Ilmatieteen laitokselle”, tiivistää Outi Meinander Ilmatieteen laitokselta. 

Saharan pölyn havaintopaikan voi merkitä verkkosivun kartalle ja valita tiedoksi lumipeitteen värin “oranssi/keltainen (pölyn värjäämä lumi)”. Myös valokuvia voi liittää verkkopalveluun. Kansalaishavaintojen avulla lumihavaintojen kattavuus kasvaa.

Myös muita lumen kansalaishavaintoja kerätään eri puolilta Suomea 

Kansalaishavaintoja kerätään myös Arktisen keskuksen vetämässä CHARTER-hankkeessa. Lumen päälle satava vesi ja lumipeitteen jääkerrokset ovat hankkeessa erityisen kiinnostuksen kohteena. Jäiset kerrokset lumipeitteessä vaikuttavat kasvien talvehtimisoloihin ja vaikeuttavat eläinten kaivautumista lumen läpi. Tällä on merkitystä myös pohjoisen elinkeinoille, etenkin poronhoidolle.

Lumipeitteen kerrosrakenne ja jääkerrokset havaitaan paikan päällä tehtävien lumikuoppien avulla. Lumikuoppamittauksia tehdään kuitenkin vain vähän, ja avointa havaintoaineistoa on huonosti saatavilla. Kansalaishavainnot ovat siksi tärkeitä.

Lisätietoa lumihavainnoista ja mittausohjeet löytyvät hankkeen verkkosivustolta. Yksinkertaisia havaintoja lumipeitteestä voi lähettää myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Talviseuranta-palvelussa.

Lisätietoja: 

Lumen ja Saharan pöly lumessa -projektin kansalaishavaintojen koordinointiryhmän jäsenet:     Ilmatieteen laitos   Dosentti Outi Meinander, Aerosolit ja ilmasto -ryhmä, p. 050 569 8900, outi.meinander@fmi.fi 

Suomen ympäristökeskus (Syke)   Erikoissuunnittelija Timo Pyhälahti, timo.pyhalahti@syke.fi Erikoistutkija Kirsikka Heinilä, kirsikka.heinila@syke.fi     Arktinen keskus   Tutkija Sirpa Rasmus, sirpa.rasmus@ulapland.fi Tutkija Leena Leppänen, leena.leppanen@ulapland.fi 

QR-koodi.
QR-koodi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämälle sivustolle, jolla voi ilmoittaa lumi- ja jäähavaintoja sekä havaintoja Saharan hiekkapölystä.

TutkimusKansalaistiedeSaharan hiekkaMineraalipölyLumi