Tietoa pelastustoimen tehtävistä hyödynnetty metsätuhotutkimuksessa

Yhdistämällä meteorologisia tilastotietoja sekä pelastustoimen tehtävämääriä, on saatu uutta tietoa tuulten aiheuttamista metsätuhoista. Tulosten perusteella eniten metsätuhoihin mahdollisesti johtavia myrskypäiviä esiintyi maan lounaisosassa rannikon läheisyydessä ja vähiten Etelä- ja Keski-Lapissa. Oulun etelänpuoleista osaa maasta tarkasteltaessa oli nähtävissä jaksollisuutta vahinkoa aiheuttavien myrskypäivien lukumäärässä. 1990-luvulla koettiin metsien kannalta vahingollisten olosuhteiden lukumäärässä selvä pudotus verrattuna 1980 ja 2000 -lukuihin. Tätä tulosta tukevat myös metsätuhoista maksettujen korvausten tilastot."Tulos on mielenkiintoinen, sillä pelkästään voimakkaiden puuskapäivien lukumäärän perusteella olisi 1990-luvun kuulunut olla vuosikymmenistä kaikkein merkittävin. Kun tarkasteluun otettiin mukaan routatilanne maaperän lämpötilan muodossa, metsätuhopäivien lukumäärä väheni. Näin ollen 1990-luvun vähäiset metsätuhot voimakkaista tuulista huolimatta selittyvät roudan hillitsevällä vaikutuksella, sillä se ankkuroi puut tukevammin maaperään, toteaa meteorologi Pauli Jokinen.

Erilaisia tietoaineistoja yhdistämällä uutta tietoa

Metsätuhojen alueellisia ja ajallisia muutoksia on ollut hankalaa tutkia, sillä pitkäikäistä ja yhteneväistä tutkimusaineistoa ei ole aikaisemmin ollut. Tällä kertaa metsätuhoja aiheuttavien myrskypäivien lukumääriä tutkittiin yhdistämällä kaatuneista puista johtuneet pelastustoimen tehtävät mennyttä säätilaa kuvaavaan aineistoon. Tällä tavoin voitiin arvioida sekä tuulen että maaperän olosuhteita tilanteissa, joissa puu- ja metsätuhoja esiintyi Suomessa. Saatujen kriteerien perusteella arvioitiin takautuvasti mahdollisten metsätuhopäivien alueellista ja ajallista käyttäytymistä Suomessa vuodesta 1979 lähtien.Tutkimuksessa yhdistettiin uudenlainen vaikutusaineisto pelastustoimen tehtävistä perinteisen sääaineiston kanssa. "Menetelmän ja tulosten myötä on jatkossa mahdollista arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta metsätuhoihin tulevien vuosikymmenien aikana kun sekä tuulisuudessa että roudassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon", kertoo meteorologi Pauli Jokinen.Tutkimus kuului osana EU:n 7. puiteohjelman rahoittamaan Core-Climax -hankkeeseen.

Lisätietoja:

Meteorologi Pauli Jokinen, puh. 029 539 4127, pauli.jokinen@fmi.fi