Tiedote 5.6.2013

Ilmatieteen laitoksen laitteet lähtevät Jupiterin jäisiin kuihin

Euroopan Avaruusjärjestö ESA on valinnut seuraavaksi suureksi luotainohjelmakseen Jupiteria ja sen kuita tutkivan JUICE-luotaimen.
Kuva: ESA

Euroopan Avaruusjärjestö ESA on valinnut seuraavaksi suureksi luotainohjelmakseen Jupiteria ja sen kuita tutkivan JUICE-luotaimen. Ilmatieteen laitos on mukana kuita ympäröiviä kaasuhiukkasia tutkivassa mittalaitteessa.

JUICEn tekemien mittausten odotetaan tuovan tietoa Jupiterin ja aurinkokunnan kehityksestä sekä elämän edellytyksistä. Luotaimen erityiskohteena on Jupiterin jäinen kuu Europa sekä sen pinnan alla oleva meri. Ilmatieteen laitos on mukana kuita ympäröiviä kaasuhiukkasia tutkivassa mittalaitteessa.

Euroopan Avaruusjärjestö ESA on päättänyt lähettää JUICE - Jupiter icy moons explorer -luotaimen tutkimaan Jupiteria ja sen kuita. Luotaimen laukaisu on 2022 ja luotain saapuu Jupiteriin 2030. Kyseessä on ESAn uusi vastavalittu kunnianhimoinen planeettaluotain, jonka kohteena on Jupiterin lisäksi sen neljä niin sanottua Galilein kuuta: Io, Europa, Ganymede ja Callisto.

Ilmatieteen laitos rakentaa hiukkasmittalaitteen

Ilmatieteen laitos osallistuu JUICE luotaimen PEP – Particle Environment Package –hiukkasmittalaitteen rakentamiseen. Mittalaite tutkii kuiden ympärillä olevia hiukkasia, niin sähköisesti varattuja kuin sähköisesti neutraaleja hiukkasia. Mittaukset antavat tietoa kuiden pinnan ja sisäosien koostumuksesta. Lisäksi mittauksen lisäävät tietoamme siitä, miten Jupiterin hiukkaset ovat muovanneet kuiden pintaa vuosimiljoonien saatossa.

Luotaimen mittausten odotetaan myös tuovan lisävalaistusta avaruudessa olevan elämän olemassaolon mahdollisuudelle. Europa-kuu tarjoaa tähän erityisen mielenkiintoisen kohteen, sillä kuun jäisen pinnan alla uskotaan olevan kilometrien paksuinen suolainen valtameri. Jupiterin kuut poikkeavat ominaisuuksilta merkittävästi toisistaan, sillä Io on Aurinkokuntamme aktiivisin kuu. Toisaalta Ganymede on aurinkokuntamme suurin kuu ja ainoa kuu, jolla on oma sisäinen magneettikenttä.

PEP-mittalaite on jatkoa kolmelle aikaisemmalle samantyyppiselle mittalaitteelle, joiden rakentamiseen Ilmatieteen laitos on osallistunut. ASPERA-mittalaite mittasi Marsia vuonna 1989. Tällä hetkellä ASPERA-3-mittalaite on Mars Express-luotaimessa ja tutkii Marsin ilmakehää. ASPERA-4-mittalaite puolestaan tutkii Venus Express -luotaimessa Venuksen ilmakehää.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Esa Kallio, puh. 0029 539 4636, esa.kallio@fmi.fiTutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. 050 324 3107, walter.schmidt@fmi.fi