Tiedote 1.6.2013

ESAn Mars-luotain täyttää kymmenen vuotta

Euroopan avaruusjärjestö ESAn ensimmäinen Mars-luotain Mars Express lähetettiin matkaan Kazakstanin Baikonurista kymmenen vuotta sitten 2.6.2003.
Kuva: NASA

Luotaimen mittalaitteen ovat tuottaneet tietoa Marsin ilmakehäistä, pinnasta sekä pinnan alaisesta vedestä. Ilmatieteen laitos osallistui ilmakehän hiukkaspakoa mittaavan mittalaitteen rakentamiseen. Ensi vuonna luotain saa tuekseen NASAn Mars-luotaimen MAVENin.

Luotaimen mittalaitteet ovat keränneet lähes kymmenen vuotta tietoa Marsin ilmakehän koostumuksesta ja ominaisuuksista, pinnan materiaaleista sekä pinnan alaisen veden määrästä. Marsilla on oletettavasti ollut aikoinaan tiheä ilmakehä ja virtaavaa vettä. Euroopan avaruusjärjestön ESAn Mars Express-luotaimen päätehtävä oli tuoda lisävalaistusta kysymykseen, miten Mars on päätynyt nykyiseen harvaan ilmakehään, jonka tiheys on vain noin sadasosa Maan ilmakehän tiheydestä. Veden määrä Marsin ilmakehässä ja pinnalla on myös vähäinen Maahan verrattuna.

Ilmakehän hiukkaspako saatu selville

Ilmatieteen laitos osallistui ilmakehän hiukkaspakoa mittaavan ASPERA-3 mittalaitteen rakentamiseen. Mittalaite on antanut ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan ilmakehän hiukkaspaon määrästä ja jakaumasta. Mittauksen ovat jatkuneet lähes koko Auringon aktiivisyyssyklin ajan ja antaneet tietoa avaruussään vaikutuksista Marsin yläilmakehään.

ASPERA-3:n edeltäjä oli Phobos-2 luotaimessa ollut ASPERA-hiukkasmittalaite. Phobos-2 tutki Marsia vuoden 1989 alussa. Ilmatieteen laitos osallistui ASPERAn rakentamiseen ja kyseessä oli Suomen ensimmäinen avaruusmittalaite. Kolmas ASPERA mittalaite, ASPERA-4, on ESAn Venus Express-luotaimessa, joka on tutkinut Venuksen yläilmakehää vuodesta 2006 alkaen.

Monet Marsin ilmakehän kehitykseen ja ilmakehän hiukkaspakoon liittyvistä kysymykset ovat kuitenkin yhä avoimia. Mars Express tuleekin saamaan mittaustukea syksyllä 2014, kun NASAn MAVEN-luotain saapuu Marsiin.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Esa Kallio, puh. 029 539 4636, esa.kallio@fmi.fiProfessori Hannu Koskinen, Helsingin yliopisto, hannu.koskinen@fmi.fi