Suurille polttolaitoksille ehdotetuilla vetykloridin ja ammoniakin päästötasoilla ei saavuteta terveys- ja ympäristöhyötyjä

Työssä tarkasteltiin ehdotetuilla BAT-päästötasoilla (Best Available Techiques, BAT) saavutettavia hyötyjä verrattuna nykyisin toteutuviin päästötasoihin. Ehdotetuilla BAT-päästötasoilla saavutettavat hyödyt jäävät varsin vähäisiksi. Selvitys on kokonaisuudessaan Energiateollisuuden koordinoiman ympäristöpoolin rahoittama.  Selvityksellä haluttiin arvioida energiantuotannon päästöjen merkitystä yleisesti sekä valmistautua uusien BAT-vaatimusten soveltamiseen laitosten ympäristöluvituksessa.Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) mukaan päästöraja-arvojen sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Vaatimuksen noudattamiseksi suurten polttolaitosten lupamääräysten on perustuttava BREF-asiakirjojen (BAT Reference Document) päätelmiin.

Suurten polttolaitosten BREF-asiakirja on valmisteilla ja se julkaistaan todennäköisesti vuonna 2016. Uuden YSL:n ja BREF:n myötä laitoksille saatetaan asettaa päästörajat myös mm. vetykloridille (HCl), vetyfluoridille (HF), ammoniakille (NH3) ja elohopealle, joiden päästöille ei tällä hetkellä pääsääntöisesti ole asetettu päästörajoja eikä seurantavelvoitteita.

Maailmanlaajuisesti selkeästi suurin vetykloridin lähde ilmakehään on merisuolan haihtuminen ja vain noin 10 %:a päästöistä aiheutuu ihmistoiminnasta.  Ihmistoiminnan päästöjen vaikutus vetykloridipitoisuuksiin on kuitenkin havaittavissa etenkin suurien asutuskeskittymien läheisyydessä. Suomessa ei ole luotettavia tietoja HCl:n kokonaispäästöistä.  Ympäristössä vetykloridi voi happamoittaa maaperää ja vesistöjä.

Euroopassa ja Suomessa ammoniakkipäästöistä suurin osa on peräisin maataloudesta. Suomessa energiantuotannon osuus ammoniakkipäästöistä on alle 0,01 %. Ammoniakki osallistuu happamoittavan laskeuman muodostumiseen sekä vaikuttaa rehevöitymiseen. Ammoniakin päästöjä rajoitetaan YK:n kaukokulkeutumissopimuksen ja sen alaisen Göteborgin sopimuksen kautta. Vähentämisvelvoitteet on asetettu EU:n jäsenmaille päästökattodirektiivillä.

Suomessa vetykloridin ja ammoniakin taustapitoisuudet ulkoilmassa ovat matalia. Energiantuotannolla voi olla lämmityskaudella vaikutusta ulkoilman pitoisuuksiin kaupungeissa vetykloridin osalta, mutta ei havaittavasti ammoniakin osalta. Selvityksessä tehtyjen savukaasujen leviämismallinnusten perusteella polttolaitos voi nykyisillä päästötasoilla korkeimmillaan aiheuttaa taustailman pitoisuustasoa vastaavan lisän ulkoilman pitkäaikaispitoisuuksiin. Polttolaitoksen aiheuttamat korkeimmat lyhytaikaispitoisuudetkin ovat merkittävästi matalampia kuin työterveysperusteiset haitalliset pitoisuudet. Yhdisteiden ulkoilman pitoisuuksille ei Euroopassa ole sääntelyä. Selvityksen mukaan polttolaitosten päästöt eivät aiheuta terveysvaikutuksia tarkastelluilla nykytilanteen päästöilläkään.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Katja Lovén, puh. 050 919 5456, katja.loven@fmi.fiLinkki selvitykseen: http://expo.fmi.fi/aqes/public/Energiateollisuus