Kevät tuo katupölyn – Ilmatieteen laitos seuraa ja tutkii ilmanlaatua

Tiistaina kova tuuli hiukan helpotti katupölytilannetta. Lähipäivinä vilkasliikenteiset kadut voivat edelleen pölytä, sillä luvassa on poutaista säätä. Viikonlopuksi ja ensi viikoksi on tiedossa sateita, mikä parantaa ilmanlaatua ja helpottaa katupölytilannetta.

Suomessa on hyvä ilmanlaatu

Keväinen katupöly voi kiusata niin isoissa kaupungeissa kuin pienillä paikkakunnilla. "Ongelmista huolimatta on tärkeää muistaa, että Suomessa ilmanlaatu on hyvä ja parantunut viimeisen 25 vuoden aikana", huomauttaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila. Esimerkiksi Euroopassa yhtä hyvä ilmanlaatu on ainoastaan kymmenesosalla kaupungeista.

Rikkidioksidin synnyttämät happosateet aiheuttivat 1970- ja 80-luvuilla Euroopassa metsävaurioita ja vesistöjen happamoitumista. Rikkidioksidipäästöjen rajoittamiseen ryhdyttiin tuolloin laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. Nykyisin esimerkiksi Suomen rikkidioksidipäästöt ovat vain noin kymmenesosan vuoden 1980 tasosta. Päästöjen vähentyminen näkyy selkeästi rikkidioksidipitoisuuksien alenemisena kaikkialla Suomessa, niin tausta-alueilla kuin kaupunkien liikenne- ja teollisuusympäristöissä.

"Nykyään eniten ilmanlaatua heikentävät liikenteen päästöt", kertoo Anttila.  Autojen pakokaasuista syntyvä typpidioksidi aiheuttaa eniten haittaa suurimpien kaupunkien keskustoissa, joissa typpidioksidipitoisuudet kohoavat aamuruuhkan myötä erityisesti tyyninä talvipäivinä.

Joissakin tapauksissa ilmansaasteet leviävät Suomeen ulkomailta. "Monet muistavat vuosina 2006 ja 2010 Venäjällä riehuneet metsäpalot, joiden savut kulkeutuivat Suomeen ja lyhytaikaisesti meillä mitattiin terveydelle haitallisen korkeita pienhiukkaspitoisuuksia", Anttila toteaa.

Monipuolisia ilmanlaatupalveluita

Ilmatieteen laitos seuraa ilmanlaatua ja tuottaa siihen liittyviä palveluita. Ilmanlaadun seurantaverkon lisäksi kaikki Suomen ilmanlaadun seurannan tulokset kerätään Ilmatieteen laitoksella kansalliseen tietojärjestelmään ja raportoidaan Euroopan unionille. "Ilmanlaadun mittaustiedot ovat kaikkien saatavilla myös ylläpitämässämme Ilmanlaatuportaalissa", Anttila kertoo.

Ilmatieteen laitoksen tehtäviin kuuluu Euroopan unionin säädösten mukaisen ilmanlaadun seurannan lisäksi vastata Suomessa tehtävien mittausten laadusta sekä koulutuksen ja vertailumittausten järjestämisestä. "Ilmatieteen laitos ylläpitää myös kansallisia saastemittalaitteiden perusstandardeja ja tuottaa mittalaitteiden varmennuspalveluja muille alan toimijoille, kuten kunnille ja teollisuuslaitoksille", Anttila kertoo.

Rutiininäytteitä ja tutkimustyötä

Ilmanlaatua mitataan Suomessa noin sadalla mittausasemalla, joista osa on tausta-asemia maaseudulla ja valtaosa kaupunkiasemia liikenne- ja teollisuusympäristöissä. Ilmatieteen laitoksella on eri puolilla Suomea kaikkiaan 15 mittausasemaa. Mittausasemien paikat on valittu kaupunkien ulkopuolelta, jotta niiden avulla voidaan seurata ilmanlaadun perustasossa tapahtuvia muutoksia. Kuntien ja teollisuuslaitosten vastuulla on perustaa ja ylläpitää paikallisten olojen edellyttämiä ilmanlaadun mittausasemia.

Automaation myötä saastepitoisuuksien analysoiminen on nopeaa ja suuri osa ilmanlaatutiedosta siirtyy automaattisesti mittausasemalta kansalliseen tietokantaan Ilmatieteen laitokselle ja tietokannasta edelleen kaikille avoimeen ajantasaiseen verkkopalveluun Ilmanlaatuportaaliin.  Kaikkia saasteita ei vielä pystytä mittaamaan automaattisilla analysaattoreilla, jolloin on käytettävä perinteisiä näytteenkeräys- ja analysointitekniikoita. Tätä varten Ilmatieteen laitoksella on Suomen laajimmat ilmakemialliseen analysointiin erikoistuneet kemian laboratoriot. Ilmanlaadun seurannan lisäksi Kumpulassa sijaitsevissa laboratorioissa tehdään tutkimusta muun muassa reaktiivista yhdisteistä sekä niiden lähteistä ja vaikutuksista ilmakemiaan.

Ilmatieteen laitos tarjoaa osaamistaan myös kansainvälisiin ilmanlaadun kehittämishankkeisiin. "Olemme olleet muun muassa Makedoniassa, Kosovossa, Kirgisiassa ja Tadzikistanissa  kehittämässä näiden maiden ilmanlaadun seurantajärjestelmiä.  Ilmanlaadun parantamisessa ilmanlaatuhavainnot ovat yksi lähtökohta. Kun ne yhdistetään päästöinventaarioihin ja ilmanlaadun mallintamiseen, löydetään kullekin alueelle optimaalinen tapa ilmanlaadun parantamiseen", Anttila toteaa.

Lisätietoja

Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 5410

Ilmanlaatuportaali: www.ilmanlaatu.fiLisätietoa ilmanlaatuun liittyvästä tutkimustoiminnasta:http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu-laboratoriot