Ukkoskausi käynnistyy jälleen

Vaikka myös talvikuukausina voi ukkonen jyrähdellä, tilastojen valossa ukkoskausi käynnistyy virallisesti toukokuussa. Ukkoset vilkastuvat keskikesää lähestyttäessä, jonka jälkeen salama-aktiivisuus alkaa jälleen laantua kohti syksyä.

Runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa, jolloin Suomen maankamaralle iskee keskimäärin reilut 60 000 salamaa eli lähes puolet koko vuoden 140 000 salamasta. Syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, joskin merkittäviä ukkosia voi esiintyä etenkin lämpimän meren yllä. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta, joten helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Vuosivaihtelu on suurta

Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimien antamien tilastojen valossa runsain salamointi on jaksolla 1998 -2011 keskittynyt Suomessa Pohjanmaalle sekä maan kaakkois- ja keskiosiin. Lapissa salamoi keskimäärin vähemmän johtuen kesän lyhyydestä. Vaikka vuoden mittaan salamoita ei jollakin alueella kertyisikään runsaasti, voi yksittäinen ukkonen olla erittäin raju periaatteessa missä päin maata tahansa, myös Lapissa.

Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten, esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Laihimpina vuosina havaitaan vain reilut 60 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000.

– Keskimääräinen maasalamatiheys on Suomessa noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa, joka on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Esimerkiksi kesän 2010 ukkoset kestävät hyvin vertailun eteläisempiin maihin, tutkija Antti Mäkelä toteaa.

Ukkonen Suomen sääilmiöistä vaarallisin

Ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä tilastojen valossa vaarallisin: keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Sen lisäksi mukaan mahtuu muutamia läheltä piti -tilanteita.– Suoranaiseen pelkoon ei sinänsä ole mitään syytä, vaan riittää, että muistaa muutamia perusohjeita ukkosen varalle: älä esimerkiksi mene puun alle sateensuojaan, sillä salama iskee mielellään korkeisiin kohteisiin kuten puuhun, josta virta hyppää herkästi ihmiseen. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Rakennuksessa kannattaa sähkölaitteiden johdot kytkeä pois jo hyvissä ajoin ennen ukkosta, koska varsinkaan herkät elektroniikkalaitteet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä, Mäkelä opastaa.

Iskikö salama puuhun?

Ilmatieteen laitos kerää kuluvan kesän aikana havaintoja salaman iskemistä puista tieteellistä tutkimusta varten. Jos puun tarkka sijainti sekä iskun ajankohta on tiedossa, voidaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannustietoja verrata puun saamien vaurioiden laatuun. Suomi tarjoaa runsasmetsäisenä maahan tutkimukseen hyvät edellytykset. Havainnot voit lähettää kätevästi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olevan havaintolomakkeen kautta.

Lisätietoja:

Antti Mäkelä, puh. (09) 1929 4166, antti.makela@fmi.fi

Lue lisää ukkosista ja salamoista:http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Havaintolomake:http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmoita-salaman-iskemasta-puusta