Raepäiviä viime kesänä ennätyksellisen paljon
Etelärannikon tuntumassa sekä aivan idässä ja Lapissa raekuurot olivat selvästi harvinaisempia.
Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 52 kappaletta. Viimeisin raekausi ei kuitenkaan yltänyt huippuvuoden 2010 tasolle. Myös vahinkoa aiheuttaneet raekuurot olivat pienialaisempia ja niitä esiintyi edelliskautta vähemmän. Vappuaaton ja lokakuun alun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 304 kappaletta, kun kesällä 2009 tapauksia kertyi noin 150 ja kesällä 2010 lähes 400 kappaletta.
Suuria rakeita satoi 17 päivänä
Kesän aikana raehavaintoja kertyi eri lähteistä reilu 300 kappaletta. Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 30.4.–9.8. välisenä aikana 17 eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 22 päivänä. Suurimmat havaitut rakeet olivat 6 senttimetrin kokoisia ja ne mitattiin Vaasan lähistöllä Kvimossa, Vöyri-Maksamaalla 9. heinäkuuta.
– Raehavaintojen määrän taittuminen laskuun on melko luonnollista, kun sitä verrataan hyvin aktiiviseen viime kesään. Vaikka menneen kesän raekausi olikin viime vuotta pidempi ja raepäiviä esiintyi ennätysmäärä, oli varsinaisia piikkipäiviä viime vuotta vähemmän, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.Myös menneenä kesänä Ilmatieteen laitos teki yhteistyötä myrskybongareiden kanssa raehavainnoin keruun osalta. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista eivätkä aiheuta vahinkoa. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut.
Raekausi alkoi varhain
Raekausi käynnistyi maan eteläosassa selvästi tavallista aiemmin, kun jo vappuaattona 30. huhtikuuta maan lounaisosassa kehittyi yksittäisiä ukkoskuuroja. Esimerkiksi Kaarinassa kookkaimmat rakeet olivat 2 cm luokkaa. Käytännössä raekausi käynnistyi kunnolla sään lämpenemisen yhteydessä toukokuun 17. päivänä. Tätä seuraavina neljänä päivänä havaittiin etenkin maan länsiosissa ja Hämeessä raekuuroja. Rakeita havaittiin toukokuussa 9 eri päivänä.
Kesäkuu oli raekauden aktiivisin tapausmäärien osalta. Heti kesäkuun 1. päivänä kehittyi Pirkanmaalta Kainuuseen ulottuvalle alueelle paikoin voimakkaita ukkoskuuroja. Virroilla sekä Taivalkosken Metsäkylässä satoi 3–4 cm rakeita aiheuttaen paikoin vahinkoa. Suurimmat vahingot syntyivät kuitenkin ukkospuuskien kaatamista puista etenkin Pohjois-Pirkanmaalla. Kesäkuun 10. päivänä 2 cm rakeita satoi paikoin Itä-Lapissa ja 11. päivänä Rovaniemen Songan ja Marrasjärven alueilla sekä Vaasan Mustasaaressa, jossa rakeet olivat 3–4 cm luokkaa. Kesäkuun 12. ja 21. päiville osui myös runsaasti raekuuroja, joista ensimmäinen aiheutti pieniä vahinkoja Sulkavan ja Puumalan seudulla 2–4 cm rakeiden muodossa. Juhannuspäivänä (25.6.) rakeita saatiin vain Porin ja Ruokolahden tienoilla. Rakeita satoi kesäkuussa 11 eri päivänä.
Heinäkuussa ajoittain rankkoja ukkoskuuroja sekä rakeita
Heinäkuun alkupäivien raekuurot painottuivat lounaisrannikolle, mutta 3. päivän voimakkain raekuuro osui Lahden ja Hollolan rajalle, Vesijärven rannalle. Siellä paikoin 3-4 cm kokoiset rakeet aiheuttivat peltivahinkoja ajoneuvoihin. Rankkasateet ja rakeet häiritsivät samana päivänä myös Suur-Hollola -raveja.Koko kesän voimakkain raekuuro osui 9. päivään, jolloin lähes tennispallon kokoisia 6 cm rakeita satoi Vöyri-Maksamaan alueella. Pahin raekuuro osui tiettävästi Kvimoon, jossa suurimmat rakeet mitattiin. Havaintopaikka on hieman epätyypillinen jättirakeiden esiintymisen kannalta, koska se sijaitsee saaristossa. Samalle päivälle osui myös muita havaintoja suurista rakeista. Esimerkiksi Someron lähellä satoi 3 cm rakeita rankan ukkossateen yhteydessä.Lapin rankin raekuuro osui 11. päivän iltaan, jolloin Kittilän Puljussa satoi 4 cm kokoisia rakeita aiheuttaen erinäistä vahinkoa. Kuukauden loppupuolella rakeita satoi vielä 21.–24.7. (mm. 23.päivänä Kuhmon lähellä 2,5 cm kokoluokkaa) sekä 27.7. Saariselällä.
Elokuussa raetapaukset olivat yksittäisiä ja ainut merkittävämpi raetapaus osui 9. päivään, jolloin Porin Noormarkussa tuli 2-3 cm rakeita tehden paikoin vahinkoa. Samana päivänä myös Alavudella ja Savitaipaleella satoi rakeita. Kuukauden loppupuolella pieniä rakeita esiintyi lähinnä etelässä.Heinäkuussa rakeita satoi 12 päivänä, elokuussa raehavaintoja tehtiin kymmenenä päivänä.Raekausi päättyi vasta lokakuussa
Elo- ja syyskuuta sävyttivät paikoin rankkasateet, joista rakeet jäivät suurelta osalta pois tai sulivat kokonaan vedeksi. Etenkin 6.8.–15.9. välisenä aikana vettä tuli etelässä 150–220 millimetriä, mikä on lähes kolminkertainen määrä tavanomaiseen nähden. Joitakin raekuuroja esiintyi lähinnä rannikon tuntumassa ja Pirkanmaalla. Syyskuussa raepäiviä oli enää neljä.Lokakuun 7. ja 12. päivän välisenä aikana tuli etelässä yksittäisiä raekuuroja viitenä eri päivänä, joista huomiota keräsi erityisesti 8. päivän Pohjois-Espoon raekuuro. Myös 19. lokakuuta tehtiin havaintoja raekuuroista. Myöhäisin suuri raehavainto isoista rakeista on tähän mennessä on lokakuun alusta, joten eiliset havainnot ovat poikkeuksellisen myöhään sataneista suurista rakeista. Teitkö havaintoja isoista rakeista 19.10.? Täytä palautelomake: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmoita-raehavainnoistahttp://ilmatieteenlaitos.fi/ilmoita-raehavainnoista
Lisätietoja:
Meteorologi Jari Tuovinen, jari.tuovinen@fmi.fi