Tutkijat ajelehtivat kuusi kuukautta jäiden mukana Pohjoisella jäämerellä

Ilmatieteen laitoksen Merentutkimus-yksikön päällikkö Jari Haapala on mukana norjalaisella tutkimusalus RV Lancella, jonka tarkoituksena on ankkuroitua loppiaisen jälkeen jäihin Huippuvuorten pohjoispuolella ja ajelehtia sitten vapaasti jäiden mukana seuraavat kuusi kuukautta. Tutkijaryhmät vaihtuvat kuuden viikon väliajoin. Viikot käytetään erilaisten jäähavaintojen tekemiseen.

Arktiset jääalueet ovat kokeneet muutoksia ilmastonmuutoksen myötä

Vuoden 2012 syyskuussa merijään laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmän arvon, 3,41 miljoonaa neliökilometriä. Samalla jäät ovat ohentuneet ja monivuotisen jään määrä vähentynyt.  "Jään on myös havaittu liikkuvan aikaisempaa enemmän, jolloin jään laajuuden seuranta satelliittien avulla ei anna täysin oikeaa kuvaa tilanteesta", Jari Haapala toteaa.

Merijään supistumiseen ja ohentumiseen on vaikuttanut monta yksittäistä tekijää, mutta perimmiltään muutokset johtuvat Arktisen alueen lämpenemisestä. Lämmenneiden talvikuukausien ansiosta merijää ei kasva enää niin paksuksi kuin aikaisemmin ja jääkenttä sulaa nopeammin kesäkauden aikana. Jään ohentuminen on myös muuttanut jääkenttää hauraammaksi, jonka johdosta sen kiertoliike on voimistunut ja jää ajautuu nopeammin Jäämereltä Pohjois-Atlantille. "Nämä kaikki tiedot ovat sellaisia, joita tarvitaan mm. ilmastomallien kehittämisessä. Ilmastomalleissa osataan ottaa huomioon laajan skaalan dynamiikka, mutta toistaiseksi mallit ovat puutteellisia pienemmän skaalan ilmiöiden osalta." Matka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ilmastonmuutoksen mallinnukseen keskittyvää nelivuotista projektia.

"Ilmatieteen laitoksen osuutena on ollut toimittaa laivalle järjestelemä, jolla laivan omaan tutkaa voidaan käyttää jään liikkeiden seurantaan. Lisäksi viemme mukanamme kymmenen erilaista poijuja, jotka mittaavat jääkentän paksuutta, liikettä ja puristavuutta.

Vastaavia kampanjoita ei ole aikaisemmin tehty talviaikaan

Pohjoinen napa-alue eli arktika muuttuu koko ajan ja kenttähavaintoja alueelta tarvitaan juuri mallien kehittämiseksi. Nyt tehtäviä tutkimusretkiä on edeltänyt kaksi vastaavaa tutkimuskampanjaa. Vuosien 1997/1998 aikana toteutettiin Yhdysvaltojen johdolla ns. SHEBA tutkimusohjelma ja   kansainvälisen polaarivuoden aikana 2007/2008 ranskalainen Tara-alus toimi tutkijoiden tukikohtana. Koska tällaiset matkat vaativat isoja satsauksia, hankkeita tehdään harvakseltaan. Tällä kertaa Norjan polaari-instituutti on tarjonnut käyttöönsä laivan, joka tekee samalla viimeisen tutkimusmatkansa ennen uuden tutkimusaluksen käyttöönottoa. Mukana on norjalaisten tutkijoiden lisäksi tutkijoita mm. Suomesta, Saksasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta.

Laiva ajelehtii kuuden kuukauden ajan ja 90 prosentin todennäköisyydellä se ajelehtii länteen kohti Framin salmea. 10 prosentin todennäköisyydellä laiva ajelehtiikin pohjoiseen, joka voi pidentää matkaa jopa kuukaudella, koska poispääseminen pohjoiselta alueelta on keskellä talvea hankalaa jääolojen takia. Jää- ja sääolot ovat muutoinkin retkellä erikoisasemassa, sillä tällä kertaa liikkeellä ollaan talviaikaan. "Aikaisemmat kampanjat on tehty keväällä tai kesällä, jolloin työolosuhteet ovat hyvät. Nyt vastassa on pimeä kaamosaika ja pahimmillaan jopa -40 asteen pakkaset", Haapala kuvailee. 

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Jari Haapala, jari.haapala@fmi.fi

http://www.npolar.no/en/projects/details?pid=b98886ce-590a-48a8-b113-4b96e98c65c8