Tunne UV-indeksi – vältä ihon palaminen
Liialliselta auringon UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on kolme tai korkeampi. Suomessa tämä toteutuu toukokuusta syyskuuhun aamukymmenen ja iltapäiväviiden välisenä aikana.
"Hyviä suojautumiskeinoja ovat varjoon hakeutuminen, pukeutuminen pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin sekä lierihatun ja aurinkolasien käyttäminen. Paljaat ihoalueet on syytä suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30", Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala kertoo.
Liiallinen UV-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajalta, joten sekä palamista että pitkällistä auringossa oleskelua tulee välttää.
UV-säteilyennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UV-indeksipalvelusta sekä Paikallissää-mobiilisovelluksesta. Verkosta voi lisäksi katsoa havaitun UV-indeksin arvon seitsemältä paikkakunnalta Suomessa sekä Euroopan suurimmista kaupungeista. Tämän vuoden uutuutena on karttanäkymä, josta voi tarkistaa ajankohtaisen UV-tilanteen koko Euroopan alueella. Satelliittimittauksiin perustuva UV-indeksi päivittyy karttaan kymmenen minuutin välein.
Nuoret polttavat ihonsa muita useammin, osa hyödyntää UV-indeksiä ruskettumiseen
Nuorten suhtautuminen auringonottoon ja rusketukseen on ristiriitaista, käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreesta kansalaistutkimuksesta. Valtaosa 16–20-vuotiaista suomalaisnuorista pitää auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä. Tutkimukseen vastasi loppuvuonna 2025 yhteensä 780 nuorta.
Tutkimuksen mukaan nuoret hankkivat rusketuksensa pääasiassa auringosta: 81 prosenttia vastanneista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 prosenttia kertoo ruskettuvansa nimenomaan auringon vaikutuksesta. Auringonotto on erityisesti nuorimpien vastaajien keskuudessa lisääntynyt.
"Yksi huolestuttava huomio kyselyn tuloksista on se, että nuorten keskuudessa ihon palaminen on yleistä. 70 prosenttia vastaajista kertoo ihon palaneen vähintään kerran viime vuoden aikana, ja lähes joka viidennellä palamisia on ollut kolme tai useampia. Tämän tiedon perusteella nuoret polttavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUKin vuonna 2024 koko väestölle kohdistetussa kyselyssä vain 19 prosenttia vastanneista ilmoitti polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa", erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.
Vaikka suurin osa nuorista tietää UV‑säteilyn lisäävän ihosyöpäriskiä, moni kokee oman riskinsä pieneksi. Suojautuminen painottuu aurinkovoiteisiin, kun taas vaatetus ja varjo jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.
UV‑indeksi on nuorten keskuudessa hyvin tunnettu, mutta sitä hyödynnetään usein ruskettumisen maksimoimiseen eikä suojautumisen apuna. Vastanneista 86 prosenttia tietää, mikä UV-indeksi on, ja 73 prosenttia kertoo seuraavansa sitä. Vain 27 prosenttia nuorista käyttää UV-indeksiä apuna UV-suojautumisessa, kun taas 39 prosenttia seuraa UV-indeksiä ruskettumisen edistämiseksi.
"Nuoruudessa vietetään usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilylle altistuminen voi olla runsasta. UV-indeksi on tarkoitettu auttamaan ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitoilta. Rusketuksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin hyödyntämiseen ruskettumistarkoituksessa on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajassa, rusketuksen viehätys näyttää edelleen pitävän pintansa ja pääkeino sen hankkimiseen on edelleen auringonotto", terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä sanoo.
Syöpäjärjestöt ja STUK korostavat, että tulokset osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV‑säteilyn haitoista ja tehokkaista suojautumiskeinoista. Keskeistä on tukea arjen ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista altistumista auringolle, sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman rusketuspaineita.
Eri väestöryhmille kohdistetun viestinnän kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tänä vuonna käynnistyvän UV‑säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseen tähtäävän kansallisen ohjelman toimenpidekokonaisuuksista. Muut kokonaisuudet keskittyvät rakennetun ympäristön, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihojen varjopaikkojen lisäämiseen, työssä tapahtuvan altistuksen vähentämiseen sekä ihosyöpien varhaisen havaitsemisen edistämiseen.
Melanooman ilmaantuvuus pysynyt tasaisena
Tuoreimman syöpätilaston mukaan Suomessa todettiin vuonna 2025 lähes 1800 uutta melanoomaa, yli 2100 okasolusyöpää ja yli 10 000 tyvisolusyöpää.
"UV-altistukseen liittyvien ihosyöpien ilmaantuvuus on tasoittunut verrattuna vuosituhannen alun voimakkaaseen kasvuun. Melanooman osalta ilmaantuvuushuippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuotuinen ilmaantuvuus on pysynyt kohtuullisen tasaisena. Varsinaisessa ihosyöpäkuolleisuudessa ei ole viime vuosien välillä käytännössä suuria eroavaisuuksia", vastaava lääkäri Taneli Väisänen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.
"Melanooman osalta eroja ilmaantuvuudessa on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua ja myös kuolla melanoomaan. Kummallakin sukupuolella sairauden viisivuotisennuste on kuitenkin korkea, yli 90 prosenttia."
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi
Syöpäjärjestöt Vastaava lääkäri Taneli Väisänen, puh. 050 3537 185 Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela, puh. 050 438 8841
Säteilyturvakeskus (STUK) Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. +358 975 988 305, anne.hoyto@stuk.fi
