Revontulia voi nähdä tulevina öinä eteläistä Suomea myöten
Geomagneettinen aktiivisuus on yltynyt voimakkaaksi myrskyksi ennakoitua voimakkaamman koronan massapurkauksen osuttua Maahan keskiviikkoiltana.
Maahan osuessaan massapurkaus synnyttää geomagneettisen myrskyn, jonka näkyvin vaikutus ovat tavanomaista eteläisemmillä alueilla loimottavat revontulet.
"Revontulien todennäköisyys on lähipäivinä suuri, ja myös jatkossa voimakkaat geomagneettiset myrskyjaksot ovat mahdollisia usean massapurkauksen saapuessa Maahan peräjälkeen", arvioi Ilmatieteen laitoksen avaruussääpäivystäjä Petri Koskimaa.
Auringonpilkkualue, joka on ollut näiden roihu- ja massapurkausten aiheuttaja, on myös edelleen erittäin aktiivinen ja jatkaa siirtymistään kohti Auringon keskilinjaa. Keskemmältä Auringon näkyvää kiekkoa lähtevät massapurkaukset suuntautuvat todennäköisemmin kohti Maata.
Pilvisyys vaihtelee
Myrskyisän avaruussään lisäksi revontulien näkeminen edellyttää riittävän pilvetöntä maanpäällistä säätä.
"Parhaat mahdollisuudet revontulien bongailuun on tänään Länsi-Lapissa sekä Pohjanmaan rannikolta kaakkoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Pilvisyys lisääntyy maan keskiosassa ensi yönä", ennustaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö.
Lauantain vastaisena yönä niin ikään parhaat olosuhteet revontulien näkemiseen on Länsi-Lapissa. Pilvisyys saattaa repeillä illan ja yön aikana lounaisrannikon tuntumassa sekä rintaman pohjoispuolella Jyväskylän korkeudella. Sunnuntain vastaisena yönä pohjoisesta virtaa kuivempaa ilmaa, ja sää selkenee osassa Lappia.
Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina
Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana, mutta tulevina öinä niitä voi nähdä koko Suomessa. Paras aika katsella revontulia on yleensä keskiyön tienoilla, mutta tulevina öinä tilannetta kannattaa ryhtyä seuraamaan heti pimeän tultua.
Revontulien aktiivisuus on suoraan yhteydessä Auringon aktiivisuuteen, joka vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina. Nykyisen pilkkujakson maksimi on jo ohitettu, mutta vielä laskevan vaiheen aikana geomagneettiset myrskyt ovat yleisiä.
Revontulien lisäksi raju avaruussää voi aiheuttaa häiriöitä joissain teknisissä järjestelmissä: esimerkiksi pitkän matkan radioliikenteessä, satelliittipaikannuksessa ja joskus myös sähköverkossa. Tavallinen kansalainen ei näitä häiriöitä yleensä arjessaan huomaa, mutta ammattilaisilta ne vaativat varautumista. Ilmatieteen laitos tukee tätä varautumista tuottamalla kohdennettuja avaruussääpalveluja alttiiden järjestelmien ylläpitäjille ja käyttäjille.
Lisätietoja:
Avaruussääpäivystäjä Petri Koskimaa, Ilmatieteen laitos, puh. 050 408 8579, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Avaruussäätutkimuksen ryhmäpäällikkö Tiera Laitinen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3279, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Revontulitietoa nyt myös Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksessa! Ilmatieteen laitoksen sääsovellus kertoo, jos lähitunnin aikana on mahdollista nähdä revontulia. Ennuste ottaa huomioon avaruussään havaintotiedot laskettuna pisteeseen, jossa tarkastelet säätä, sekä pilvisyyden ja valon määrän. Jos revontulien näkyminen on todennäköistä, säätiedon taustalla näkyy kuva revontulista.
