Hyviä uutisia ilmanlaadusta: elohopeapitoisuudet ovat laskeneet Suomessa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla

PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin ilmakehän elohopean trendejä ja niiden syitä pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.

Tutkijat analysoivat mittauksia 51 asemalta pohjoisella pallonpuoliskolla. Tulokset osoittivat, että elohopeapitoisuuden lasku on yleistä lähes kaikilla alueilla. Koko alueen elohopeapitoisuudet ovat vähentyneet jopa 10 % vuosien 2005 ja 2020 välillä.

Tutkijat selvittivät tietokonemallien avulla mahdollisia syitä pitoisuuden kehitykselle. Todennäköisintä on, että ihmisten toiminnasta aiheutuvat elohopeapäästöt ovat vähentyneet. Tämä on kuitenkin ristiriidassa globaalien päästötietolaskelmien kanssa.

”Elohopean pitoisuuden väheneminen on erittäin hyvä uutinen. Se osoittaa, että globaalit ponnistelut elohopeasaastumisen torjumiseksi, kuten YK:n ympäristöohjelman elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus, ovat saattaneet onnistua päästöjen hidastamisessa”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Katriina Kyllönen sanoo. ”Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta ymmärrämme paremmin, miksi nykyiset kansainväliset päästötiedot eivät heijasta tätä vähenemistä.”

Tieto on tärkeää, jotta elohopeasaastumisen kehitystä tulevaisuudessa voidaan ennustaa tarkasti.

Mittausten ja raportoitujen tietojen ristiriita sai tutkijat kiinnostumaan

Tutkimus sai alkunsa havainnosta, että mittausasemat ovat yleisesti raportoineet elohopeapitoisuuksien laskusta viime vuosina. Globaalit päästötiedot kuitenkin viittaavat siihen, että ihmisten toiminnasta johtuvat elohopeapäästöt ovat maailmanlaajuisesti lisääntymässä. Tämä ristiriita sai tutkijat kysymään, laskevatko ilmakehän elohopeapitoisuudet kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mittausasemilla. Tai onko mahdollista, että jokin muu päästölähde tai muutokset elohopean poistumisessa ilmakehästä ovat vaikuttaneet havaittuihin laskuihin?

”Tutkimus osoittaa, että pitkäjänteinen ja korkealaatuinen seuranta osana globaalia verkostoa tuottaa arvokasta uutta tietoa maapallomme tilasta ja haastaa nykykäsityksiä – tässä tapauksessa myönteiseen suuntaan”, Katriina Kyllönen sanoo.

Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana kolme suomalaista tutkimusasemaa Pallakselta, Hyytiälästä ja Virolahdelta. Asemia ylläpitävät Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto.

Elohopea on terveydelle vaarallinen raskasmetalli

Elohopea on raskasmetalli, jota esiintyy luonnollisesti ympäristössä, mutta sitä vapautuu ilmakehään erityisesti ihmisen toiminnasta, kuten hiilen poltosta ja teollisuudesta. Ilmakehässä elohopea voi kulkeutua pitkiäkin matkoja. Ilmassa elohopea esiintyy yleensä kaasumaisessa muodossa, ja sadeveden mukana sitä päätyy maahan ja vesistöihin, missä se voi muuttua erityisen haitalliseksi muodoksi nimeltä metyylielohopea.

Elohopea on terveydelle vaarallinen aine, ja se voi kertyä ihmisen elimistöön, erityisesti aivoihin ja hermostoon. Lisäksi elohopea voi kertyä ravintoketjuun, erityisesti kaloihin, jolloin se päätyy ihmisten ja eläinten elimistöön.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 5461, katriina.kyllonen@fmi.fi

PNAS: Unexpected anthropogenic emission decreases explain recent atmospheric mercury concentration declines (englanniksi, vaatii lukuoikeuden)