Yhteiskunnan kasvava materiaalinkäyttö tekee ilmastonmuutoksen hillinnästä haastavampaa
Teollinen tuotanto on merkittävä hiilidioksidin päästölähde sekä energian kuluttaja. Raskaan teollisuuden päästövähennykset ovat usein hankalampia ja kalliimpia kuin esimerkiksi sähköntuotannossa tai liikenteessä. Yhteiskunnan tarvetta perusmateriaaleille, esimerkiksi teräkselle, sementille ja alumiinille, on kuitenkin tutkittu vähän.
Tutkimuksessa kehitettiin uusi laskentamenetelmä yhteiskunnan materiaalitarpeen sekä teollisen tuotannon laskemiseen maailmanlaajuisesti. Menetelmä yhdistettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn SuCCESs‑skenaariomalliin, jonka avulla laskettiin materiaalikysyntä sekä siitä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus sekä joukko muita ympäristöhaittoja. Laskelmat tehtiin kuudelle pitkän aikavälin skenaariolle, jotka eroavat toisistaan talouden kasvunopeuden ja talouden materiaali-intensiteetin suhteen.
Materiaalituotanto kasvaa merkittävästi käytännössä kaikissa tulevaisuuden skenaarioissa. Lisääntyvän materiaalituotannon myötä kasvavat päästöt lisäävät painetta päästöjen vähentämiseen, mikä tekee esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta vaikeampaa. Ainoastaan matalan materiaalikysynnän skenaariossa, jossa tulevaisuuden talouskasvu jäi maltilliseksi ja materiaali-intensiteetti laski merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvostaan, teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuosisadan aikana ilman aktiivisia päästövähennystoimia.
Kiertotalous voi tarjota uusia ratkaisuja ilmastotoimiin
Tutkimuksessa kehitetty mallinnusmenetelmä mahdollistaa myös kiertotalouskysymysten yhdistämisen ilmastonmuutoksen hillintäskenaarioihin aiempaa paremmin. Tämä auttaa päätöksentekijöitä arvioimaan, miten ilmastotavoitteita voidaan edistää esimerkiksi kierrätystä, tuotteiden pitkäikäisyyttä ja materiaalitehokkuutta parantamalla.
”Kiertotalous on pitkään tunnistettu yhdeksi keinoksi vähentää päästöjä, mutta sen huomioimiseen päästöskenaarioissa ei ole ollut kattavaa menetelmää. Kehittämämme menetelmä voi toimia siltana päästöskenaarioiden ja kiertotaloustutkimuksen välissä”, toteaa tutkimusta johtanut tutkimusprofessori Tommi Ekholm Ilmatieteen laitokselta.
Päästöskenaarioita hyödynnetään laajasti mm. hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arviointiraporteissa ja ne ovat tärkeitä työkaluja myös käytännön ilmastopolitiikan tukena. Skenaarioiden avulla voidaan tunnistaa ja analysoida kustannustehokkaimpia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen erilaisilla tulevaisuuspoluilla.
Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen johdolla yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Wienin BOKU-yliopiston kanssa.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Tommi Ekholm, Ilmatieteen laitos, p. 040 775 4079
Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.
Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla Environmental Research Letters -tiedelehdessä.
Viite: Ekholm, T., Springare, S., Savolainen, H., Streeck, J., & Wiedenhofer, D. (2026). Exploring global, economy-wide material trajectories and associated environmental pressures under shared socioeconomic pathways. Environmental Research Letters, 21(6), 064016. https://doi.org/10.1088/1748-9326/ae51a9
